keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Tein ensimmäistä kertaa hakuja Aamulehden sähköisestä arkistosta. Hakukoneella pystyi hakemaan lehtien sisältöä - muistaakseni - vuodesta 1994 alkaen nykypäivään.

Nostankin esiin vanhan pyöräilyn kehittämistä koskeneen uutisen vuodelta 1997.

Aamulehti 06.06.1997, Tampere&naapurit, sivu 15

Tampere parantaa pyörätiet vaiheittain

Tampere rakentaa uusia polkupyöräteitä 48 kilometriä ja korjaa nykyisiä väyliä 34 kilometrin matkalta. Vaiheittain etenevälle projektille on asetettu kunnianhimoinen päämäärä: työ on valmis vuoteen 2 010 mennessä.

Hankkeen hinnaksi on arvioitu 77 miljoonaa markkaa, eli noin 5,4 miljoonaa vuodessa, kun tähän saakka pyöräliikenneverkon kehittämiseen on varattu noin kolme miljoonaa markkaa vuodessa. Summasta puuttuvat keskusta-alueen pyörätieverkon kustannukset, noin 3,1 miljoonaa markkaa vuodessa.

Uuden suunnitelman rakentaminen etenee kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen on jo käynnissä ja valmistunee vuoteen 2 002, kakkosvaihe toteutunee vuoteen 2 007 mennessä, ja koko projektin arvioidaan olevan valmis 2 010, tai viimeistään 2 020.

Liikenneinsinööri Risto Laaksonen luettelee, että kiireellisimpiä rakennuskohteita ovat mm. Rantatien varsi sekä Teiskontien ja Sammonkadun alkupäät, Vuorentaustantie, loput Sammonkadusta ja Kekkosentien suuntainen yhteys Petsamossa.

Tampereen kantakaupungin alueella keskusta poisluettuna on tehdyn ehdotuksen mukaan pyöräteitä 185 kilometriä, joista käytössä on jo noin sadan kilometrin verran. Loput rakennetaan tai korjataan, ja sen lisäksi parannettavalle tieverkolle rakennetaan 28 uutta alikulkukäytävää sekä 11 uutta liikennevaloin ohjattua liittymää.

- Mitään kokonaissuunnitelmaa ei ole ollut olemassa. Nyt tarkoituksena on se, että reitistö alkaisi rakentua johdonmukaisesti. Ajatuksena on, että syntyisi pitempiä yhtenäisiä kokonaisuuksia, kun välistä puuttuva osuus saadaan kuntoon. Siksi suunnitelma saattaa näyttää hajanaiselta, Laaksonen selittää.

Muita pyöräilyyn liittyviä hankkeita aiotaan toteuttaa lähitulevaisuudessa.

- Pyörätelineitä ei ole oikeastaan ollut ollenkaan. Nyt niitä aiotaan sijoittaa paikkoihin, joissa on paljon polkupyöriä, kuten liityntäpysäkeillä, joilta hypätään linja-autoon, Laaksonen selvittää.

- Tarkoitus on myös, että pysäkkien ohi kulkevat pyörätiet vietäisiin katoksen takaa, koska nyt pysäkeillä seisovat ihmiset ovat pyöräilijöiden väylällä, hän mainitsee.

Ympäristölautakunta on jo hyväksynyt pääreitistön kehittämissuunnitelman, ja tekninen lautakunta käsitteli sitä eilen.


Rakennettavat pyörätiet

Rakennussuunnitelma vuosiksi. 1997-2000

- Paasikiven-Kekkosentien rinnalla kulkeva Rantatie

- Teiskontien alkupää

- Sammonkatu

- Vuorentaustantie

- Petsamossa Paasikiven-Kekkosentien suuntainen yhteys

- Messukylänkatu



Hienoa huomata, että esim. Vuorentaustantien pyörätie on ollut rakennussuunnitelmassa vuosiksi 1997-2000. Näin vuonna 2010 voisin vannoa, ettei siellä ole vieläkään mitään muuta kuin kaksi kapeaa jalkakäytävää, ei katusuunnitelmaa piirrettynä, ja tiellä on kahden kapean jalkakäytävän puristuksissa todella kapea ajorata jossa tätä joukkoliikenteen laatuväylää kulkevat bussit eivät oikein mahdu kohtaamaan. Positiivisena havaintona todettakoon, että listan muut kohteet näyttäisivät toteutuneen, vai olenko väärässä? Kummallista kyllä, mutta jostain syystä jotkut "kiireelliset" projektit "unohtuvat" ja lopulta katoavat tyystin. En itse edes usko, että tilanpuutteen vuoksi voidaan toteuttaa mitään oikeaa pyörätietä tuolle tieosuudelle. Paras vaihtoehto lienee asentaa vain kevyen liikenteen salliva liikennemerkki, koska edes kiihkeänä kevyen liikenteen etujen ajajana en toivoisi noinkin kapean ajoradan kaventamista yhtään enempää. Mutta eiköhän näitä liikennemerkkiasennuksia saada aikaiseksi vuoteen 2020 mennessä, eli vuodesta 1997 mennään vain 23 vuotta eteenpäin, sitten Tampereella saadaan jotain tehtyä loppuun asti. Ja vielä kehdataan vitsailla Tamperelaisten hitaudella...

Vuorentaustantie Googlen katunäkymässä.


Näytä suurempi kartta

lauantai 14. elokuuta 2010

Tampereen korkeat ja alhaiset nopeusrajoitukset

"Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta vuonna 1997. Yhtenä painopistealueena on taajamien turvallisuuden
parantaminen. Periaatepäätöksen mukaan taajamiin kehitetään porrastettujen
nopeusrajoitusten järjestelmä, jossa nopeusrajoitus määritellään
kevyen liikenteen määrän ja ympäristön liikenneturvallisuustason perusteella.
Erityisesti taajamien hallinnollisissa ja kaupallisissa keskustoissa sekä
asuntoalueilla suositaan alle 50 km/h nopeusrajoituksia, joita tuetaan tarvittaessa
rakenteellisin keinoin. Ainoastaan kevyen liikenteen järjestelyiltään
turvallisilla pääkaduilla ja –väylillä käytetään 50-60 km/h nopeusrajoituksia.
Nopeusrajoitusten määrittämisen perustaksi taajamien tiet ja kadut luokitellaan
sekä niiden liikenteellisen tehtävän että teiden ja maankäytön välisen
suhteen perusteella. Nopeusrajoitus määritetään tieluokituksen, liikennejärjestelyjen, turvallisuustilanteen ja ympäröivän maankäytön perusteella.
Yleisimmin sopivat rajoitukset ovat 30-40 km/h. Korkeammat rajoitukset edellyttävät
erityisen turvallisia kevyen liikenteen risteämisjärjestelyjä ja autoliikenteen
liittymäjärjestelyjä." (Tielaitos, 11. 2000)


Jalankulkijoiden kuolemanriskiin vaikuttavat tekijät taulukosta paljastuu, että taajamissa tapahtuu 85.6% tapauksista. Vastapuolena on auto 77.5% tapauksista, tapahtumapaikkana ajorata 45.1%, suojatie 41.4%. Nopeusrajoitusalueet: 40km/h alueella 14.6% ja 50 km/h alueella 67.1%.

Samat tilastot pyöräilijöille. Taajamissa 84.7%, vastassa auto 81.6%, pyörätiellä 15.1%, ajoradalla 42.8%, suojatiellä 31.1%. Nopeusrajoitusalueet: 40 km/h 13.7%, 50 km/h 68.6%. Onnettomuustyypit: Risteysalue, ei käännöstä. 46.6%. Sama suunta, vähintään yksi kääntyvä ajoneuvo 14.9%.

Taajamien nopeusrajoitusten vertailut osoittivat, että kuoleman riski henkilövahinkoa kohti on 50 km/h:n nopeusrajoitusalueella n. 1,6-kertainen 40 km/h:n nopeusrajoitusalueeseen verrattuna, ja 40 km/h:n rajoituksen säästö kevyen liikenteen kuolemissa siten n. 37%. Tämä puoltaa selvästi taajamien alennettujen rajoitusten entistä laajempaa käyttöä." (Summala ja Radun. 7-8, 16, 2006)

Eli tielaitoksen suosituksen mukaan viittäkymppiä tai kovempaa saisi ajaa vain kun kevyt liikenne on ns. hoidettu pois jaloista. Kuulostaa harvinaisen selkeältä ja hyvältä. Etenkin kun ottaa huomioon nuo tilastot, joiden mukaan kevyen liikenteen kuolleisuus nousee jyrkästi yli 40 km/h vauhdissa. Kun Tampereen kaupunki suunnitteli uusia nopeusrajoituksia, pistin palautetta että kotitien 50 km/h on vaarallinen kehnojen kevyen liikenteen olosuhteiden ja yleisen ylinopeuden vuoksi. Sijainti absoluuttisesti asutuksen keskellä, liikenne on arvion on 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja enemmänkin läheisten tapahtumien vuoksi, reunoilla vain jalkakäytävät. Pyöräilijät ajavat jatkuvasti ajoradalla (osa heistä tietenkin 1-2m levyisillä jalkakäytävillä). Tielaitoksen suositusta ei siis kuunneltu, vaan rajoitus pidettiin korkealla. Johtopäätös, kevyen liikenteen turvallisuus on toisarvoista, kun vannoutuneet automiehet ja naiset saavat tehdä lautakunnissa päätöksiä, joiden kanssa heidän ei edes todennäköisesti tarvitse elää (eivät asu näillä nurkilla). Nopeusrajoituksissa pätee siis OIMBY-ilmiö, eli halutaan hidaskatuja vain omille kotinurkille, mutta kaikkialla muualla pitäisi saada ajaa nasta laudassa.

Muutenkin paikallisten jalkakäytäviä vailla olevien sivukatujen 40 km/h rajoitus on myös liian korkea. Ei kellään niin kiire voi olla kotiin. Jos tiehallinnon suositusta noudatettaisiin, siirryttäisiin Tampereellakin yleisesti 30 km/h sivukatuihin. Mutta eihän se vaan voi käydä päinsä täällä autoilun mekassa.

Nopeusrajoituskäytäntö haiskahtaa myös kaupunginosia ja asuinalueita eriarvoistavalta, vai mitä muuta voidaan päätellä esim. Ryydynkadun nopeusrajoitusesta (30km/h) ja lukuisista hidasteista. Ettenkö itsekin nauttisi kyseisen kadunpätkän ajamisesta fillarilla, koska autoilla ei kyseisellä pätkällä ajella huvikseen hidasteiden takia, mutta jos Ryydynkadulla ei olisi noita ison rahan asuntoja rantatontteineen, uskon että nopeusrajoitus olisi jotain ihan muuta ja hidasteet puuttuisivat.



Lähteet

Heikki Summala ja Igor Radum - Taajamien alennetut nopeusrajoitukset ja kevyen liikenteen kuolemat... 2006.

Tielaitos. Taajamien nopeusrajoitusten suunnittelu. 2000.

Tampereen kaupunki. Liikennemeluselvitys.