maanantai 13. helmikuuta 2017

PS:n kuntavaaliohjelma ja liikenne yms.

Kuntavaaliohjelmien liikennepoliittiset linjaukset olisi aika ottaa tarkasteluun, mutta aika on niin häilyvää ja sormien välistä lipuvaa luonteeltaan. Aika on sitä mitä vietät tankoon nojaten, tai rattia taputtaen, ratikassa, junassa, bussissa, todennäköisesti puhelintasi niska vinossa näpelöiden.

Emme elä hetkessä, kulkiessamme elämän teitä on mielemme aina siellä missä meidän pitäisi olla.

PS:n kuntavaaliohjelma on nimeltään "Suomalainen Tampere", joka sinänsä on tietysti mitä erikoisin valinta otsikoksi. Mutta eipä nyt tartuta siihen sen enempää, puhtaan liikennepoliittisen katsauksen luominen on itsessään niin haasteellista, kun koko kirjanen sisältää enemmän ideologista marinaadia kuin itse tuotetta, tai siltä ainakin tuntui.

Tietenkin aluksi PS haluaa perua ratikan rakentamispäätöksen, koska "[e]mme tue kaupunkiraitiotien kaltaisia verovaroilla kustannettja kalliita ja tarpeettomia investointeja". Mutta toisaalta samaan hengenvetoon myöhemmin todetaan, että "[t]oimiva ja houkutteleva joukkoliikenne on kaupunkiseudun elinvoimaisuuden edellytys" ja tarjoavat sähköbusseja vaihtoehdoksi ratikalle, kuin henkilöautollekin. Mielenkiintoista, että tästähän melkein saa kuvan että henkilöautoille olisi PS universumissa olemassa vaihtoehtoja.

PS:n rakkaussuhden sähköbusseihin on mielenkiintoinen, koska myöhemmin ilmastonmuutosta pidetään ideologiana (!!!!) puhuessa rakentamisesta: ""[r]akentamisen kustannuksia ei pidä lisätä ideologisilla ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja energiatehokkuusvaatimuksilla".

Tässä jotenkin katkeaa looginen jatkumo sen välillä, että PS:lle tuntuu kovasti olevan väliä kulkevatko bussimme jatkossa sähköllä, vai dieselillä, mutta sitten ilmastonmuutos haukutaan ideologiseksi luonteeltaan. Miksi niin rakastetaan sähköbusseja jos toisaalta rakentamisen yhteydessä ilmastonmuutos teilataan suoraan?

Hyvänä asiana totean, että jopa PS haluaa kehittää Tesoman junaseisakkeen käyttöön ottoa. Tesoman junaseisake ei ole ajatuksena PS-lähtöinen vaan näitä alueemme ikuisuusprojekteja, joiden toteuttamiseen tarvittaisiin vakaata tahtoa ja valtion yhteistyötä.  Onko PS:llä vankat kannatusluvut Tesomalla?

Busseihin PS palaa myöhemmin ehdottamalla nopeita pikavuoroja mm. Lielahti-Hervanta välille (koska ratikkaahan ei tehdä heidän maailmankuvassaan). Muistini mukaan pikavuorokokeiluja olisi ollutkin joillain linjoilla, mutta en halua mennä muistin varassa. PS kovasti koettaa rakentaa vaihtoehtoista skenaariota, jossa bussit täyttäisivät täysin raitiotien roolin, jolloin herää kysymys miksei samantien tehtäisi totanoinniinku raitiotietä eikä sen huonompilaatuista hidasta bussisimulaatiota. Mutta kun kerran on jotain päättänyt ideologisista syistä vastustaa...

Minusta tuntuu, että PS uskottelee, että Tampereen keskustassa on jotenkin ongelmallista pysäköidä auto ja vaatii lisää kadunvarsipysäköintiä: "[m]aanpäällisiä pysäköintipaikkoja on palautettava", perusteluna lyhytaikainen asiointi keskustan alueella. Mitään järkiperustaisia perusteluja kadunvarsipysäköinnin lisäämiselle keskustassa ei todellisuudessa ole, pysäköintitalojen käyttöasteet ovat alhaisia, eikä yhteiskunnan pidä vuokrata kallista katutilaa puoli-ilmaiseksi autojen säilytykseen paraatipaikoilla.

Jos pysäköintitaloon ajaminen on jännittävää, voisivat autokoulut tarjota erillistä pysäköintitalossa-asiointiin kohdistettua ajokoulutusta. Pysäköintitaloon ajaminen = vaikeaa, taskuparkkeeraus = onnistuu, vai miten se meni? 

PS tahtoo viivästyttää Kunkunparkin rakentamista, mikä mielestäni sinänsä on ihan käypä juttu. Pysäköintitarpeella tuota hanketta on vaikea todistella. Tietenkin hanke on naimisissa Näsinkallion eritasoliittymän kanssa, joten eiköhän se toteudu halusimme tai emme.

Mainittavaa on myös PS:n halu kehittää TRE-Pirkkalan lentokenttää, josta herääkin kysymys mitä PS tuumaa siitä, että suuressa maailmassa matkailijat pääsevät junalla lentokentältä vaivattomasti kaupunkikeskuksiin. Missä kiskovastaisus päättyy?

PS toteaa, että "[k]unnostaan huolehtiva väestö säästää terveydenhoitokuluja", mistä voimme tietenkin olla aivan samaa mieltä. Mutta huolestuttavinta on, että PS:n kuntavaaliohjelmassa ei mainita kertaakaan sanoja "PYÖRÄILY" tai "JALANKULKU" missään muodossa. 

Jos vielä katsotaan nopeasti muutamia heidän ei-liikenteellisiä linjauksiaan ohjelmasta, niin kyllähän siellä liikutaan foliohattupäässä ristiriitojen tiheässä viidakossa ilman veistä.

"Tampereen katukuvassa näkyy EU:n voimistunut tavoite muuttaa jäsenvaltioidensa etnis-uskonnollista rakennetta" on lausuntona ihan suoraan jostain alt-facts sivustojen pöpiläosaston houruisimmilta puolelta.

PS tietenkin antaa ideologisista syistä kasvisruoalle höykytystä. Myönnettäköön, että laitoskeittiöiden ajatus kasvisruoasta on kasvisruokailijoillekin sietämätön, mutta eipä sitä lihansyönnillä ratkaista.

"Niin päiväkodeissa, kouluissa kuin vanhusten ateriapalveluissakin on tarjottava monipuolista ja ravinteikasta ruokaa. Ketään ei pidä pakottaa pärjäämään porkkananapeilla, vaan kaikilla aterioilla on oltava tarjolla lihaa tai kalaa."

Tietenkin suurin poliittinen ratsu millä PS ratsastaa on rasismi ja ulkomaalaisvastaisuus. Itsehän he eivät käytä näitä nimiä, koska nykypäivänä rasistin mimosan hipiälle käy eniten se kun joku kutsuu rasistiksi. Loogista, jälleen kerran.

"Kaupungin pakolaiskiintiö on nollattava" sekä liuta muita ksenofobiaa tihkuvia heittoja.

PS toisaalta antaa ihan järkeviäkin koulutusmyönteisiä kannanottoja ohjelmassaan, mutta päivähoito-oikeutta vastaan on päätetty käydä syystä että ööö...

"Subjektiivinen oikeus on rajattava lain sallimalle tasolle"
"Kaupungin on tarjottava riittävästi vaihtoehtoista sosiaalistavaa
toimintaa, kuten kerhoja tai leikkipuistoryhmiä".

Erityisen ongelmalliseksi PS:n vision varhaiskasvatuksesta tekee sen, että PS oikeasti kirkkain silmin ajattelee, että laadukkaalle varhaiskasvatukselle on jotenkin verrannollista ja korvaavaa jokin kerhotoiminta tai leikkipuistoryhmät. Ikävää, että PS ei koe tarvetta arvostaa varhaiskasvatuksemme ammattitaitoa, koulutusta, sekä pitkäjänteistä lasten hyväksi tekemää työtä.

Toisaalta opetukseen halutaan panostaa ja turvata mahdollisuus
käydä koko ala-aste lähikoulussa. Eli PS:n suhde koulutukseen, kuten liikenteellisiin vaihtoehtoihinikin ilmentyy kovin epäloogisena ja epärationaalisena. Yhteistä punaista lankaa tämän ajatusmaailman välillä ei tunnu olevan, se on kuin kokooma hyvin irrallisia erilaisia palasia, joista on parsittu kasaan ohjelma joka pyrkii populistisesti vetoamaan äänestäjään, kantavana liimanaan ulkomaalaisvastaisuus.

Tietysti, on hienoa että PS:n mielestä
"[m]onipuoliset kirjastopalvelut on oltava jokaisen saatavilla", koska lukeva ihminen ei äänestä P... ovatkohan he miettineet tämän asian loppuun asti. PS siis aidosti tuntuu haluavan, että ihmiset kävisivät koulunsa ja lukisivat. Olettehan te siellä PS:ssä huomanneet, että suurin uhka teidän vaalimenestyksellenne taitaa olla sivistys, yleistieto, ja kyky ajatella omilla aivoilla. Olettekohan te ihan varmoja että te kannatatte koulutuksen laadun parantamista, vai onko tavoitteena jonkinlainen koulutusreformi missä kouluista tehdään oikeistomaailmankuvaa saarnaavia temppeleitä?

PS:n asuntopoliittiset visiot penäävät edullisia omakotiasumismahdollisuuksia, mikä tietenkin johtaa hajautettuun kaupunkirakenteeseen. Toisaalta, myös edullisia vuokra-asuntoja halutaan lisää. Eli kaikkea kaikille, tai vähän sinnepäin tuntuu olevan tässä kantavana ajatuksena.

"Kohtuuhintaisen ja laadukkaan omakotiasumisen on oltava
mahdollista Tampereella"+ "Edullista vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä..."

Ai niin, tietenkin ruotsin opiskelua vastustetaan. Yllätys...

En oikein tiedä, mikä on se tyypittelyn jälkeen ilmenevä keskivertoäänestäjä johon PS haluaa vedota. Onko se sähköbussin pikavuoroon menevä koulutusta arvostava rasisti, vai se perinteinen lihaa syövä ilmastonmuutosskeptikko joka ajaa kaikkialle koska voi.

Toisaalta, jos itse vaaliohjelma on pääosin hirveää luettavaa ulkomaalaisvastaisuudessan, niin eiköhän lopullinen deal breaker ole nämä kaikenmaailman Kiemungit. Itseasiassa, vaikka ohjelma sisältäisi liikennepoliittisesti mitä parhaimmat ideat (tosin nyt se ei sisällä), niin eihän näitä halvatun tampioita voi edes harkita äänestävänsä. Liikenteellisesti erityisen huonoksi PS:n ohjelman tekee se ettei pyöräilijöitä, eikä jalankulkijoita taida heille olla olemassa.

Puolue joka kokee ratikan tarpeettomaksi investoinniksi voisi myös säästää miljoonia tarpeettomien autoiluinfrainvestointien estämisessä, mutta sellaiseen ei kykene edes Vihreät. Valitettavasti yksikään puolue ei tule aktiivisesti estämään autoilun pohjattomaan kaivoon kaadettavan rahan tuhlailua, jota on harrastettu jo vuosikymmeniä huonoin tuloksin.

Olen myös hieman pettynyt, että PS ei ottanut herkullisen populistiksei asiakseen ajaa tulevien aluenopeusrajoitusmuutosten torppausta, mutta kai he kentällä ehtivät haukkua nämäkin "ideologisiksi" ratkaisuiksi. Ideology! cried the ArseFinn.








torstai 30. huhtikuuta 2015

Tampere - koskaan et muuttua saa osa #10010002 jne.

Hämeenkadun kokeilu junnaa paikallaan, kiitokset tästä saa yhdyskuntalautakunta, joka kaatoi elävöittämiskokeilun äänin 6-5.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194977101846/artikkeli/hameenkadun+elavoittamiskokeilusta+tehtiin+paatos+katso+miten+aanestettiin.html

Aleksanterinkadulla toimiva turkisliike oli kerännyt addressin yrittäjiltä, jossa vastustettiin elävöittämiskokeilua.

Vastustavia yrityksiä olivat:

Nappari 
Parturi-Kampaamo Paakki Taru Hakkarainen, Kyttälänk 8-10 
Antiikkiliike Anna-Stiina 
Bistro Naapuri 
Kosmetiikka 32 
Kello ja Kultak Auranen Tuomiokirkonk 32 
Matka- ja Nahkatavara Tuomiokirkonk 32 
Leena Tuomiokirkonk 34 
Kahvisalonki Tuomiokirkonk 34 
Vohvelikahvila Tuomiokirkonk 34 
Pikkukiinalainen Tuomiokirkonk 34 
Korulähde Tuomiokirkonk 17 
Lasipaja Kuunsäde Tuomiokirkonk 17 
Kalevan kello Tuomiokirkonk 17 
Pieni Saippuakauppa 
Harraste Oy Tuomiokirkonk 21 
Hämeen mattokulma Rautatienk 20 
Huonekalut Tuomiokirkonk 17 
Boutique Oona Aleksanterink 26 A 
Erämies Aleksanterink 26 
Fizzi Verkatehtaank 7 
Marja Einola Hammaslääket. lis. Hämeenkatu 3 A 
Miraakkeli Aleksanterink 28 
Kampaamo Arja Aleksanterink 17 
lina 
Kehyshelmi 
Pizzeria Napoli 
Minnan salonki Aleksanterink 24 
Kauneushoitola Talent 
Tampereen Sähkö Ojakatu 1 
Iloiset silmät Ojakatu 3 
Tammerkosken kukka ja hautauspalvelu 
Ravintola Katmandu Hämeenk 10 
Glo Hair Aleksanterink 28 
Pirkanmaan Hammaspalvelu Tuomiokirkonk 34 A 
Tampereen tupakkakauppa Verkatehtaank 7 
Hervannan vanha bensis Tieteenkatu 24 
Celeste 
Asianajotoimisto Olavi Moisio 
Onnela Design Aleksanterink 28 
Ståhlbergin kahvila Aleksanterink 30 
Parturiliike Sevilja Aleksanterink 31 
Midway?s Aleksanterink 22 
Saneeraus Sila"


Olisi kiva tietää yksittäisiä perusteluja yrityksiltä, mutta oletetaan polemisoivan bloggauksen henkeen, että heidänkin liikevisionsa perustuu oletukseen, että suurin osa heidän asiakkaistansa saapuu paikalle omalla autolla. Väitänpä, että Ståhlbergilla olisi aika hiljaista kahvittelun suhteen jos he olisivat 80% autoilevien asiakkaiden varassa. Blogisti Janne Takala onkin kirjoittanut aiheesta oivan kirjoituksen: "Mielikuvat liikenteestä eivät aina vastaa todellisuutta", joten jätetään aihe käsittelemättä tässä kirjoituksessa uudelleen.


Näiden addressien, kuten "ei polkupyöriä näyteikkunan eteen"-tarrojen hieno puoli on se, että tästä voi jatkossa jättää kahvittelematta nelihenkisen perheensä kanssa Ståhlbergilla. Sanoisin, että kyseiset ravintola -ja kahvilayrittäjät voivat sitten ilmoittaa julkisesti kun taas pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden/bussimatkustajien rahat kelpaa. Onneksi lapset ovat jo niin isoja, ettei Miraakkeliinkaan ole enää asiaa. Napolin Pizzoista on aika ja laatu ajanut ohi, eikä sinnekään kukaan ruokajuomana oluen nauttiva omalla autolla tule, tai jos tulee niin huonompi juttu.

Mutta hyvät Tamperelaiset yrittäjät, jatkakaa vain sitä "maksukykyisiä autoilevia asiakkaita"-mantraa, ja unohtakaa että se auton ylläpito on aina pois ihmisen maksukyvystä. Älkää vain pyrkikö uudistamaan omaa toimintaanne, miettimään liike-ideanne ongelmia muuttuvassa globaalissa markkinataloudessa. Valittakaa ja mankukaa ja ennen kaikkea, osoittakaa syyttävällä sormella aina muita kun ei salaatit mene kaupaksi, kuten esim. liikennesuunnittelua, koska peiliin katsominen ja rehellinen reflektion hetki olisi aivan liikaa pyydetty. 

Hiljaista jatkoa kaikille yrityksille niiden autoilla saapuvien "maksukykyisten" kahvila-ja parturi jne. asiakkaidenne kanssa. Onpahan sitten tyhjää liiketilaa vuokrata niille yrityksille, jotka oikeasti osaavat ajatella toimintamallinsa jättikokoisen maanalaisen parkkihallin (mutta mutta, sehän maksaa rahaa! ei meidän asiakkailla ole varaa parkkimaksuihin, ne on "maksukykyisiä" autoilijoita)  ja kävelykeskustan mukaiseksi. 





torstai 3. heinäkuuta 2014

Mainio Manu - Eräänlainen representaatio polkupyöräilystä Yhdysvalloissa?

Yle Tv2 näytti 26.6 lastenohjelman nimeltä "Disney esittää: Mainio Manu". Kaksi jaksoa sisältänyt ohjelmakohta, sisälsi mm. jakson, jonka suomenkielinen nimi oli "Pyörien päällä".  Mainio Manu (Handy Manny) on taitava korjaaja, joka antropomorfisten työkalujensa kanssa korjaa ja ratkaisee erinäisä ongelmia.
26.6 esitetyssä jaksossa oli selkeänä teemana valistus polkupyöräkypärän käytöstä.

Manu isoisä antaa Manulle hänen vanhan polkupyöränsä, jonka he tietenkin hetkessä korjaavat uudenkarheaksi. Kun pyörä on korjattu, yksi työkaluista toteaa: " nyt voidaan lähteä ulos ja Manu saa ajaa pyörällä" (aika 4:50). Manu epäröi ja toteaa: "En voi lähteä, minulla ei ole kypärää, eikä pyöräily ole turvallista ilman sitä" (4:57).

Viesti on kuin suoraan auteollisuuden liikenneturvallisuuslobbarien kynästä "... eikä pyöräily ole turvallista ilman sitä" (4:57). Pyöräilyn vaarallisuutta korostetaan, ja siihen liitetään korostetun vaaran leima. Tätä voisi myös kutsua pelon kulttuurin lietsomiseksi, ilman mitään todellisuuspohjaa.

Manu päättää välittömästi hankkia kypärän, ja toteaa: "ja kun saadaan kypärä, mennään puistoon ja kokeillaan pyörää" (5:09). Näin ollen, pyöräilyä ei vain tyydytä leimaamaan vaaralliseksi extreme-urheiluksi, vaan päätetään vielä korostaa, että pyöräily on soveliasta suljetussa ympäristössä, kuten puistossa.

Tämän todettuaan, Manu lastaakin polkupyörän Amerikkalaiseen tapaan autonsa taakse, siirtyäkseen kohti rautakauppaa (josta hankkii kypärän), ja siitä puistoon. Polkupyörää ei siis koeta välineeksi, jolla voisi kulkea liikenteessä. Olisi ilmeisesti ennenkuulumatonata, jos Manu ajaisi pyörällänsä paikasta toiseen.



Rautakauppakäynnin jälkeen Manu ja työkalut saapuvat puistoon, pysäköityään autonsa puiston reunaan.

Puistossa Manu ja työkalut kohtaavat hot dog-myyjän, joka aikoo jäädä eläkkeelle, koska ei enää jaksa työntää vaunujansa. Tästä innostuneena, Manu työkaluineen muuttaa pyöränsä eräänlaiseksi taakkapyöräksi, yhdistämällä pyörän Hot Dog-kärryihin. Lopuksi hot dog-myyjä lupaa jatkaa myyntiä, saatuaan poljettavan nakkisämpylävaunun, ja tietenkin tämäkin kauppias pitää kypärää ajaessaan puistossa, koska pyöräily on ....(tässä vaiheessa kohderyhmäkin on jo oppinut vaaramantran ulkoa).


Positiivisinta jaksossa onkin tämä hot dog-episodi, jossa pyöräily tuodaan esille myös hyötyajona. Tosin, tässäkin tapauksessa kyse ei ole pyöräilystä aitona kulkuneuvona, vaan suljetussa ympäristössä tapahtuvana aktiviteettina.

Avautuuko jakson kautta eräänlainen Amerikkalainen mielikuva ja asenne pyöräilystä? Pyöräilyä pidetään korostetun vaarallisena, ja kypärän käyttö on välttämätöntä. Vaarallisuuden lisäksi pyörää ei käytetä kulkuneuvona, jolla siirryttäisiin paikasta toiseen, vaan pyörä kuljetetaan puistoon autolla. Nämä asenteet ja mielikuvat ovat vieraita, mutta ilmeisesti heijastavat hyvinkin pyöräilyn statusta, ja siihen liittyviä mielikuvia Yhdysvalloissa. Pyöräily ei ole liikennettä, se on liikuntaa, extreme-harrastus, jota harrastetaan jossain suljetussa ympäristössä, päätänsä varjellen. Toinen yleinen mielikuva lienee, että pyörä on lasten lelu, joten siihen mielikuvaan nähden Mainion Manun representaatio pyöräilystä on lähes progressiivinen. Mutta valitettavasti jakso keskittyy pelon lietsomiseen ja muistuttaa lähinnä autolobbareiden liikenneturvallisuuskampanjoita, joiden tarkoitus lienee pyöräilyn suosion hillitseminen, korostamalla sen vaarallisuutta ja yleiseksi liikenteeksi soveltumattomuutta.

Toivottavasti yleisradio esittää jatkossa uusintoina vanhoja kotimaisia lasten -ja nuorten ohjelmia, joissa pyöräillään päät paljaana. Tosin, olisi hienoa jos autoilijoille tarkoitettujen, aidosti hyödyllisten motoristikypärien promotoimiseksi tehtäisiin faktapohjaista kolarikuolleisuus tietoa korostava piirrossarja, siitä olisi pelonlietsominen kaukana, kun ihmiset oikeasti kuolevat päävammoihin niiden peltikehikkojen sisällä. Mutta tämänkaltaista todellisuuttahan ei voi tuoda esiin lastenohjelmissa, nehän ovat satua, kuten pyöräilyn vaarallisuuskin.





maanantai 9. kesäkuuta 2014

IS - Autoliitto itkee ja heittää lelunsa rattaista

Autoliiton aiheettoman älähdyksen vuoksi tämä kirjoitukseni pyöräilyyn käytetyistä euroista on taas aiheellinen.

Autoliitto osoittaa olevansa perillä pyöräilyyn käytettävistä finansseista, koska jaksavat kitistä pyöräilyn suosimisesta. Pyöräilyyn käytetyllä rahalla (josta iso osa ohjataan esim. vesijotorempan tekoon katuosuudella jonne pyörätie tehdään) ei tehdä yhtäkään auto-infran risteysremonttia, joiden hinnat naurettavan suuria (maallikon silmin). Tampereen käyttämä 3milj. pyöräilyyn on pisara meressä, ja kuten aiemmin on todettu, maksavat autoiluhankkeet huomattavasti enemmän. Vanhasta kirjoituksesta voi ihailla lukuja lähteineen.

Kuten todettua, olisi aivan helppo tuplata pyöräilyyn käytetyt rahat, päästäisiin edes hieman lähemmäs pyöräilyn suurmaiden euroa per asukas - pyöräilyyn käyttämiin summiin. Autoliiton kitinä on aiheetonta, ja haluaisin uskoa heidän kritisoivan pyöräilyn rahoitusta tarkoin tietäen, että siihen käytetään murto-osa autoiluun verrattuna rahaa, mutta tämä valittu faktoista välittämätön ignorantti-retoriikka vetoaa autoliiton potentiaalisiin jäseniin ja olemassaoleviin jäseniin ilmeisesti hyvin. Populistista, sanoisi politiikan toimittaja.

lauantai 22. helmikuuta 2014

Kyynel Tamperelaiselle journalismille ja keskustan varaosaliikkeille

Tamperelaisten lehtien "yksityisautoilijoita sorretaan"-teeman mukaisesti, on paikallislehdykkä Tamperelainen päättänyt antaa jälleen kerran äänen ja näkyvyyden yhdelle "sorretulle yksityisautoilijalle".


Autovaraosien tukkulikettä pyörittävän mielestä, maanpäällinen pysäköinti on parempaa, kun hän ei ehdi kävellä maan alta, jonne on tehty 972 pysäköintipaikkaa yksityisautoille. Hän tosin mystisesti ehtii etsimään itsellensä maanpäällistä pysäköintipaikkaa, jonka hän "aina" jutun perusteella on löytänyt.

Jutussa siteerattu toimitusjohtaja, toteaa että: "[n]yt syrjitään yksityisautoilijaa ja karsitaan iso joukko potentiaalisia asiakkaita keskustasta, tilittää Kaartinen". Syrjintää hänen mielestään on siiis maanpäällisten lyhytaikaisten pysäköintipaikkojen karsiminen. Syrjintää on siis myös ilmeisesti 972 maanalaista pysäköintipaikkaa, jotka on tehty vain ja ainostaan yksityisautoilijoita varten.

Toimitusjohtaja näkee keskustassa asioinnin vaikeuttamisen lopputuloksen synkeänä: "[n]ormaalit yritykset lähtevät. Vain syöttölät ja juottolat jäävät, visioi yrittäjä.". Jännittävä näkemys, jälleen kerran ravintola, kahvilat ja baarit eivät ole "normaaleja yrityksiä", eivätkä niiden yrittäjät kuulu tähän itse autojen varaosia kauppaavan marginaalisen erikoistavarakaupan yrittäjän määritelmään "normaalista yrityksestä". Perusteluja tälle väitteelle epänormaaliudesta ei anneta. Mutta, kieltämättä 9-17 tai 10-18 jne. auki olevat liikkeitä täynnä oleva keskusta on varmasti todella eloisa paikka etenkin klo 18 jälkeen.

Toimitusjohtaja myös surkuttelee, että Rautatienkadun pysäköintitalo tappo varaosaliikkeet kyseiseltä kadulta. Ensinnäkin, mistä se kertoo että Tampereen ydinkeskustassa on ennen voinut toimia noin monta autojen varaosiin erikoistunutta liikettä? Siitä, että keskusta on ollut autojen temmellyskentäksi pyhitetty, epäviihtyisä paikka. Luojan kiitos tästä on päästy eteenpäin, ja kyseiset yritykset sijaitsevat jossain muualla kuin kaupungin paraatipaikoilla.

Toiseksi, en ole varaosayrittäjä, enkä alan ammattilainen, mutta osaan päätellä muutaman seikan kyseisen alan realiteeteistä. Ensinnnäkin, voisiko olla että varaosien kysyntä on laskenut huomattavasti? Yhä harvempi ihminen osaa itse korjata autoja, tai haluaa itse korjata autonsa, tai ylipäätään saa itse korjata autoaan. Merkkihuollot on keksitty, joten miksi varaosaliikkeille olisi erityistä kysyntää? Toiseksi, isot ketjut ovat ottaneet varaosamyynnin haltuunsa, ja oletttaisin ihmisten siirtyneen Motonettien ja Bilteman yms. asiakkaiksi. Mutta nämä tosiasiathan on syytä jättää mainitsematta, kun syytetään kaupunkisuunnittelua, ja pysäköintilaitoksien tuloa liiketoiminnan hiipumisesta.

Kuinka monta "ennen pääsin autolla oven eteen" ja "juottolat eivät ole normaaleja yrityksiä"-tyylisiä epäonnistuneiden yrittäjien avautumisia Tamperelaiset lehdet aikovat vielä julkaista? Keskusta ei tule ikinä enää olemaan se 70-80-90kin luvun autoiluhelvetti, josta te päivänokosillanne haavailette, eikä esim. autojen rassaajat tule elättämään pieniä ketjuun kuulumattomia varaosaliikkeitä, sama vaikka niille annettaisiin Tampereen keskustorilta drive-in myymäläpaikka ja 100 ilmaista pysäköintiruutua.

Tervetuloa nykyisyyteen, nauttikaa tulevaisuudesta, kehitystä ette voi jarruttaa, eikä uusia jarrupaloja saa ydinkeskustasta oven eteen ajamalla.


tiistai 28. tammikuuta 2014

Merja Kyllönen - yksityisautoilun puolesta - suojateitäkö liikaa?

http://yle.fi/uutiset/ministeri_suojateita_ehka_liikaa/7056580

Kun liikenneministeri lähtee aprikoimaan, että "suojateitä on EHKÄ liikaa", voidaan vain todeta henkilön erehtyneen toimenkuvastaan, jonka ilmeisesti hän on mieltänyt autoiluministerin pestiksi.

Mitä pitäisi ajatella, kun ministeritason ihminen, liikenneasioiden korkein virkaihminen, ehdottaa julkisesti että : "voidaanko me miettiä, että (olisi) vähemmän suojateitä, mutta niillä on isompi painoarvo," Tämä on siis ministeritason ehdotus ongelmaan, joka johtuu tasan tarkkaan löperöistä olemattomista rangaistuksista, autoilijoiden päänsilittelystä (jota Kyllönenkin vain haluaa jatkaa, maine kai jo mennyt), sekä täysin retuperällä olevasta välinpitämättömästä liikennekulttuurista. Sen sijaan, että pyrittäisiin parantamaan autoilijoiden asenteita ja liikennekäyttäytymistä, sekä korostamaan heidän vastuuta "isompana" ja lain määrittelemiä velvollisuuksia, päädytäänkin loogiseen päättelyketjuun, johon vain ministeritasolla Suomessa voidaan päätyä. Jos x autoilijat, eivät noudata y:tä, vaikka se olisi kaikkien etu, on y poistettava...

Aploodien paikka, tämä on siis meidän liikenneministeri. Siis, entinen sellainen aika nopeasti.

Hei, muuten. Vinkkinä, rikolliset tekee murtoja ja ei noudata lakia, voitaisiinko siis murtovarkaudet laillistaa, jotta ongelma katoaisi? Loogisesti yhtä edistynyt ajatus kuin se, että suojateiden kunnioitus maagisesti löytyisi jos niitä ei olisikaan kuin muutamia. Meillä oli iso liikennerikkomusongelma, joten laillistimme liikennerikkomukset ja ongelma katosi.

Britanniassa on harrastettu tätä suojateiden poistoa, pyhän moottoriliikenteen liikennevirran sujuvoittamiseksi. Tulokset ovat olleet odotetun surkeita, koska siellä vieläkin suurempia jalankulkijamassaja. Haluammeko olla taantumuksen eturintamassa, vai rakentaa kestävää jalankulkua -ja pyöräilyä kaupungeissamme edistävää kulttuuria ja olla kuin Hollanti ja Tanska. Taitaa liikenneministerillekin ihanteena olla liikenteellisesti se, että olemme jatkossakin vain liikennekäyttäytymiseltämme pikku-Venäjä.








torstai 21. marraskuuta 2013

Talvi ja laatikko rullaa

Tunnelmakuvia Lielahdesta päivän lumi/räntä/vesisateen jälkeen.

Ajoin samaa reittiä tänään ensin Christianian tavarafillarilla, joka kulki pehmeässä lumessa kuin unelma. Kaksi pyörää edessä, sekä painoa kuormana (lapsi) tekevät ajamisesta äärettömän vakaata. Laatikko ei lähde luistelemaan sileillä Schwalbe Big Apple-renkaillakaan. Tunsin liukkauden vain silloin kun ajoin jyrkempää ylämäkeä tai lähdin liikkeelle, jolloin takapyörä sutaisi tyhjää. Koskaan ei ole ollut niin helppoa ajaa näissä sohjoisissa perunapelto-olosuhteissa, kuin tänään laatikolla. Kolmipyöräinen pesee kaksipyöräisen tässä suhteessa 100-0.

Ajoin nimittäin samaista pätkää omalla kesärenkaisella retkipyörälläni. Meinasin lähteä täyteen sivuluisuun aivan hitaista vauhdeista n. viisi kertaa, ja olin erittäin varovainen liukkaiden olosuhteiden kanssa. Muutenkin, kun pyörän eturenkaalle ei tule mitään järkevää tasapainottavaa painoa, on ajaminen yhtä luistelua.

Ero kolmipyöräiseen samalla kelillä oli järkyttävä, suorastaan murskaava. Kotiin päästyäni kirosin, etten ottanut laatikkoa, vaan kuvittelin ajavani näissäkin olosuhteissa "kovempaa" yksin omalla pyörälläni. Olin totaalisen väärässä, ja lähellä kaatumista. Risteysalueet, joissa ajoradan autojen pakkaaamaa sohjoliukasta piti ylittää, olivat erityisen hankalia kahdella pyörällä.

Nastarenkaan asennus helpottanee kaksipyöräisen ajamista taas kerran, mutta missään tapauksessa samanlaiseen varmuuteen ja jämäkkyyteen en sillä pääse, kuin mitä laatikolla pääsin. Olen erittäin positiivisesti yllättynyt kolmipyöräisen talviajo-ominaisuuksista.

En ole taase yhtään yllättynyt siitä, että mitään talvihoitoa ei tänään suoritettu lumiolosuhteista huolimatta. Voin vain kuvitella, kuinka järjettömän liukasta kevleillä on huomisaamuna.

Ainut negatiivinen asia laatikon talvikäytöstä on ollut tähän asti vaihteiden reistailu pienilläkin pakkasilla, mielestäni tämä on tässä hintaluokassa aika kehnoa, ottaen huomioon että esim. Crescentin napavaihteet (taitavat olla myös Shimanoja) eivät ole läheskään yhtä herkkiä sään vaihtelulle.

Voisikohan laatikkoon virittää oman pienen aurauskärjen, jotta saisi sohjoa edestä pois? Tai harjasysteemin...