Ylöjärventie kevyen liikenteen väylä jätettiin kesken

Saneerausurakan voittaneen Skanskan piti saneerata Ylöjärventie välillä kaupungin raja-Vuorentaustantien risteys viime  kesänä, töiden valmistumisajankohdaksi ilmoitettiin syksy.

Lopputulos, tie saneerattiin kyllä ja putkea jos toisenalaista asennettiin. Kevyt väylä tehtiin valmiiksi jossain etäisessä mielessä tuolle välillä. Kyllä. Mikä siinä mielestäni sitten mättää?

1) Kevyen liikenteen väyllää, eikä toisen puolen jalkakäytävää ei päällystetty jostain syystä lainkaan, vaan väylät jätettiin talveksi ilman päällystettä. Tiedossa siis ihanaa kuravelliä keväällä. Ajoradan he tietenkin päällystivät, ei lainkaan siis prioritisoitu urakassa liikkumismuotoja. Väylä jota ei päällystetä, ei ole valmis.

2) Liikennemerkkien sijoittelu

Kun vertaa urakan lopputulosta hyväksyttyyn katusuunnitelmaan, voi vain todeta että tieliikennelain mukaiset, sekä katusuunnitelmassa osoitetut liikennemerkit on jätetty joko laittamatta tai tehty huonosti.
Katusuunnnitelman mukaan Varvunpolun päässä merkitään alkavaksi Ylöjärventien jalkakäytävä, nyt siellä on yhdistetyn kevyen liikenteen väylän merkki, Varvunpolku siis päättyy Ylöjärventien jalkakäytävän puoleen. Työmiehillä oli varmaan ylimääräinen merkki jonka he laittoivat "jonnekin". Miksi muuten näin outo merkkivalinta oudossa paikassa.

Vuorentaustantien risteyksessä ei ole ollenkaan yhdistetyn kevyen liikenteen väylän merkkiä, joka osoittaa että väylä alkaa Ylöjärventiellä juuri tästä risteyksestä, jatkuen seuraavaan. Hiihtäjäntien risteyksessä on väylän jatkumista osoittava merkki, joka tosin osoittaa väärään suuntaan, eli Hiihtäjäntielle eikä Ylöjärventien kevyt väylälle.

Myös katusuunnitelmassa merkitty suojatie Ylöjärventien yli, noin Hiihtäjäntien kohdalla, jätettiin tekemättä. Liikennemerkki puuttuu molemmilta puolilta, joten suojatietä ei ole.

Mielestäni lopputulos, ja se että homma jätettiin kesken ja annettiin talven tulla näin, on suoranaisen surkuhupaisaa. Jälleen kerran kyseenalaistan kaupungin kykyä ja halukkuutta valvoa ostamiensa urakoiden j muutenkin heidän ostamiensa kolmannen sektorin palveluiden tasoa ja laatua, sekä kaupungin kyvykkyyttä ja halukkuutta arvioida ostamiensa palveluiden laatua. Vai eikö putkisaneerauksen jälkeen, kaupunkiakaan enää kiinnosta pätkän vertaa onko kevyt väylä tehty valmiiksi, onko se tehty hyvin ja ovatko liikennemerkit tieliikennelain mukaisesti asetellut, sekä katusuunnitelman mukaiset.

Jos kuluttaja ostaa tuotteen, hän on yleensä kiinnostunut että saa laatua. Jotenkin tuntuu että kun kunta ostaa palvelun, laatu ei enää kiinnosta kunhan hintalappu on pieni.

Talvihoito = kirosana

Koko Tampereella asumisaikani olen antanut säntillisesti palautetta samoista tienpätkistä ja samoista ongelmista, jotka liittyvät jokatalviseen talvihoidon puutteeseen tai hutiloidusti aurattuihin pätkiin. Olikin ilo viedä lapset tänään tarhaan, auraamatonta jalkakäytävää, jonka hoidon kaupunki on itsellensä ottanut (kiinteistöiltä) koska se on kokoojakadun yhteydessä. Voisin lyödä vetoa, että koko talven aurat vain siirtävät jalkakäytävälle ajoradan lunta, eivätkä hae sitä pois kuin kerran kahdessa kuukaudessa.
Ai että sappi kiehuu jälleen kerran, miten täällä ei oteta mistään opiksi ja pyritä parantamaan palveluntasoa? Ongelmat ovat takuulla kaupungin ja urakat voittaneiden yhtiöiden (Destia yms.) tiedossa, mutta heitä ei vain kiinnosta. Tamperelainen jalkakäytävien ja pyöräteiden talvihoito on vain yksi lisäesimerkki kaupungissa vallitsevasta välinpitämättömyydestä.

Jokainen kuppainen pieni asuinkatu joilla asuu kymmenessä talossa ehkä 30 henkilöä, joista vain osa ajaa autolla saadaan aina aurattua kukonlaulun aikaan lumesta niin että ajoradan asfaltti paistaa, mutta kevyen liikenteen väyliä ei haluta näköjään hoitaa. Hupaisintahan on että niillä autonrotiskoilla pääsee aika hyvin lumessakin ajamaan, erityisesti sellaiset kuljettajat jotka tajuavat tilannenopeuksien merkityksen jarrutusmatkoille.

Entisessä kotikaupungissa sai polkea auran perässä jos lähti 7:15 aamulla n. 7km matkalle, ellei aura ollut jo mennyt ja vetänyt pääväyliä puhtaaksi. Tajusin miten hyvin asiat siellä hoidettiin vasta kun vaihdoin paikkakuntaa, olin erehtynyt luulemaan että kevyen liikenteen väylien talvihoito on ihan normaalia, tietenkin ne aurataan heti aamulla että ihmiset voi mennä niitä pitkin duuniin jalan, pyörällä, tai talsia bussipysäkille jne. Nehän on käyttöä varten tehty ja niiden käyttö ei onnistu jos siellä on puoli metriä lunta.

En vaan jaksa ymmärtää miksi talvihoitoa ei saada kuntoon, vai onko tämä länsi-Tampereen erityispiirre? Mielestäni viime talvena esim. Nekala/Viinikka hoidettiin kohtuullisen hyvin kevyen likenteen osalta.