Ylöjärventie kevyen liikenteen väylä jätettiin kesken

Saneerausurakan voittaneen Skanskan piti saneerata Ylöjärventie välillä kaupungin raja-Vuorentaustantien risteys viime  kesänä, töiden valmistumisajankohdaksi ilmoitettiin syksy.

Lopputulos, tie saneerattiin kyllä ja putkea jos toisenalaista asennettiin. Kevyt väylä tehtiin valmiiksi jossain etäisessä mielessä tuolle välillä. Kyllä. Mikä siinä mielestäni sitten mättää?

1) Kevyen liikenteen väyllää, eikä toisen puolen jalkakäytävää ei päällystetty jostain syystä lainkaan, vaan väylät jätettiin talveksi ilman päällystettä. Tiedossa siis ihanaa kuravelliä keväällä. Ajoradan he tietenkin päällystivät, ei lainkaan siis prioritisoitu urakassa liikkumismuotoja. Väylä jota ei päällystetä, ei ole valmis.

2) Liikennemerkkien sijoittelu

Kun vertaa urakan lopputulosta hyväksyttyyn katusuunnitelmaan, voi vain todeta että tieliikennelain mukaiset, sekä katusuunnitelmassa osoitetut liikennemerkit on jätetty joko laittamatta tai tehty huonosti.
Katusuunnnitelman mukaan Varvunpolun päässä merkitään alkavaksi Ylöjärventien jalkakäytävä, nyt siellä on yhdistetyn kevyen liikenteen väylän merkki, Varvunpolku siis päättyy Ylöjärventien jalkakäytävän puoleen. Työmiehillä oli varmaan ylimääräinen merkki jonka he laittoivat "jonnekin". Miksi muuten näin outo merkkivalinta oudossa paikassa.

Vuorentaustantien risteyksessä ei ole ollenkaan yhdistetyn kevyen liikenteen väylän merkkiä, joka osoittaa että väylä alkaa Ylöjärventiellä juuri tästä risteyksestä, jatkuen seuraavaan. Hiihtäjäntien risteyksessä on väylän jatkumista osoittava merkki, joka tosin osoittaa väärään suuntaan, eli Hiihtäjäntielle eikä Ylöjärventien kevyt väylälle.

Myös katusuunnitelmassa merkitty suojatie Ylöjärventien yli, noin Hiihtäjäntien kohdalla, jätettiin tekemättä. Liikennemerkki puuttuu molemmilta puolilta, joten suojatietä ei ole.

Mielestäni lopputulos, ja se että homma jätettiin kesken ja annettiin talven tulla näin, on suoranaisen surkuhupaisaa. Jälleen kerran kyseenalaistan kaupungin kykyä ja halukkuutta valvoa ostamiensa urakoiden j muutenkin heidän ostamiensa kolmannen sektorin palveluiden tasoa ja laatua, sekä kaupungin kyvykkyyttä ja halukkuutta arvioida ostamiensa palveluiden laatua. Vai eikö putkisaneerauksen jälkeen, kaupunkiakaan enää kiinnosta pätkän vertaa onko kevyt väylä tehty valmiiksi, onko se tehty hyvin ja ovatko liikennemerkit tieliikennelain mukaisesti asetellut, sekä katusuunnitelman mukaiset.

Jos kuluttaja ostaa tuotteen, hän on yleensä kiinnostunut että saa laatua. Jotenkin tuntuu että kun kunta ostaa palvelun, laatu ei enää kiinnosta kunhan hintalappu on pieni.

Talvihoito = kirosana

Koko Tampereella asumisaikani olen antanut säntillisesti palautetta samoista tienpätkistä ja samoista ongelmista, jotka liittyvät jokatalviseen talvihoidon puutteeseen tai hutiloidusti aurattuihin pätkiin. Olikin ilo viedä lapset tänään tarhaan, auraamatonta jalkakäytävää, jonka hoidon kaupunki on itsellensä ottanut (kiinteistöiltä) koska se on kokoojakadun yhteydessä. Voisin lyödä vetoa, että koko talven aurat vain siirtävät jalkakäytävälle ajoradan lunta, eivätkä hae sitä pois kuin kerran kahdessa kuukaudessa.
Ai että sappi kiehuu jälleen kerran, miten täällä ei oteta mistään opiksi ja pyritä parantamaan palveluntasoa? Ongelmat ovat takuulla kaupungin ja urakat voittaneiden yhtiöiden (Destia yms.) tiedossa, mutta heitä ei vain kiinnosta. Tamperelainen jalkakäytävien ja pyöräteiden talvihoito on vain yksi lisäesimerkki kaupungissa vallitsevasta välinpitämättömyydestä.

Jokainen kuppainen pieni asuinkatu joilla asuu kymmenessä talossa ehkä 30 henkilöä, joista vain osa ajaa autolla saadaan aina aurattua kukonlaulun aikaan lumesta niin että ajoradan asfaltti paistaa, mutta kevyen liikenteen väyliä ei haluta näköjään hoitaa. Hupaisintahan on että niillä autonrotiskoilla pääsee aika hyvin lumessakin ajamaan, erityisesti sellaiset kuljettajat jotka tajuavat tilannenopeuksien merkityksen jarrutusmatkoille.

Entisessä kotikaupungissa sai polkea auran perässä jos lähti 7:15 aamulla n. 7km matkalle, ellei aura ollut jo mennyt ja vetänyt pääväyliä puhtaaksi. Tajusin miten hyvin asiat siellä hoidettiin vasta kun vaihdoin paikkakuntaa, olin erehtynyt luulemaan että kevyen liikenteen väylien talvihoito on ihan normaalia, tietenkin ne aurataan heti aamulla että ihmiset voi mennä niitä pitkin duuniin jalan, pyörällä, tai talsia bussipysäkille jne. Nehän on käyttöä varten tehty ja niiden käyttö ei onnistu jos siellä on puoli metriä lunta.

En vaan jaksa ymmärtää miksi talvihoitoa ei saada kuntoon, vai onko tämä länsi-Tampereen erityispiirre? Mielestäni viime talvena esim. Nekala/Viinikka hoidettiin kohtuullisen hyvin kevyen likenteen osalta.

Autoilijalla yliajo-oikeus lapseen nähden (oikeuslaitos vahvistaa)

http://www.iltalehti.fi/autot/2012112616373481_au.shtml

"Moraalisestihan tämä voi tuntua kurjalta." (rikosylikonstaapeli, Ari Hakkarainen).
Voi? Lievästi sanottu.

Käsittämätöntä, kertakaikkiaan. Jos laki johtaa tähän, että lapsi joka pyöräilee suojatien on näin lainsuojaton olio, vailla oikeusturvaa ja peräti korvausvelvollinen autoilijaa kohtaan, ja autoilijat pääsevät aina pälkähästä
niin eikö sitä tieliikennelakia voida muuttaa.

Kaikki myöntävät että väistämissäännöt ovat niin epäselvät, ettei paremmasta väliä. Mutta kun se isommat väistävät pienempiä, eli maailman yksinkertaisin väistämissääntö, ei vain käy näille bensahöyryjä hengitelleille urpoille, niin mitä voidaan tehdä? Miksei tieliikennelaki ole jo remontissa, kun ongelmat ovat tiedossa, mikä mättää? Kuka on se rohkea kansanedustaja joka ottaisi asian sydämellensä?

(Ai niin, poliisille ja oikeusoppineille tiedoksi, tämä voi tulla järkytyksenä monille heistä, mutta nykyaikaisissa autoissa on JARRUT, se kirjoitetaan näin (nyt tarkkana, ne poliisit joka osaa lukea, että voitte kertoa kirjoitustaitoisille kollegoillenne) J-A-R-R-U-T, JAR-RUT... menikö perille? Välittäkää tieto myös tuomareille jne. ihmisille. Vielä kerran, JARRUT. Kuljettajalla on myös, silmät, se on S-I-L-M-Ä-T ja ne pidetään auki ja havainnoidaan, ei rumpata sitä kosketusnäyttöä tai soitinta tai pidetä puhelinta korvalla ja katsella maisemia. Jos SILMÄT ei toimi, tai ei voi keskittyä ajamiseen, pitää pysyä pois liikenteestä tai matkustaa joukkoliikentellä/taksilla matkustajan roolissa, sitten voi leikkiä puhelimella ja olla poissaoleva.

Autokeskeisen välinpitämättömyyteen ja vastuuttomaan liikennekäyttäytymiseen kannustavan tieliikennelainsäädännön on loputtava, suojaa pyöräilijöille ja jalankulkijoille, välittömästi.

Tampereen nopeusrajoituskartta

http://www.tampere.fi/material/attachments/n/5sSqsoqSo/nopeusrajoitukset.pdf
Kartta kertoo karua kieltä siitä, että 30km/h alueita on todella vähän ja se miksi tietyt
alueet ovat saaneet esim. 30km/h aluenopeusrajoituksen johtuu mielestäni alueen erhm...
taloudellisesta profiilista, eikä liikenneturvallisuusnäkökulmista.

On kestämätöntä, että lähes jokaisella kapealla asuinkadulla joissa ei ole esim. erillisiä kevyen liikenteen väyliä, sekä paljon lasten liikennettä, sallitaan 40km/h vauhti, joka lievällä ylinopeudella (jota Tamperelaiset harrastavat tunnetusti aina) on lähempänä jo 50km/h vauhtia.

Tampereen yhdyskuntalautakunta, viimeksi nopeusrajoituksia tarkistaessaan, ei nähnyt niille muutostarvetta. Tämä oli jälleen iso kumarrus pyhän peltilehmän suuntaan, ja samalla iso järjenvastainen, äärimmäisen vastuuton takapuolen pyllistys liikenneturvallisuudelle, erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuudelle.

Ainut oikea tie Tampereelle, on tehdä lähes kaikista nykyisistä 40km/h teistä 30km/h teitä, kenekään ei pidä saada ajaa nykyisillä asuinkaduilla 40km/h vauhtia, joka niin kovin helposti lievässä ylinopeudessa onkin jo, hupsista, heijaa, sellaiset 50km/h. Tosin, eihän muiden ihmisten kapeiden asuinkatujen 40km/h rajoitus liikuta esim. vaikkapa sellaista mielikuvituksellista ihmistä joka itse on vannoutunut yksityisautoilun puolustaja, joka itse kuitenkin asuu 30km/h kadulla jossa on hyvä nimbyillä, kun saa muualla ajella kovempaa.

-10km/h,
se voisi melkein olla kampanjan nimi. Epäilen ettei tässä kaupungissa löydy tahtoa, tässähän suorastaan haitattaisiin hegemonista moottoriajoneuvoliikennettä ja aiheutettaisiin sekuntien matka-ajan kasvu, samalla kasvattaen toisen liikkujien turvallisuutta. Hirveää, suoranainen kauhuskenaario.

Ottawan Laurier Avenue inspiraationa?

Crap Cycling at Waltham Forest -blogi linkkasi mielenkiintoisen uutisen Kanadan Ottawan kaupungin Laurier Avenuen pyöräkaistakokeilusta. Pika-yhteenvetona kerrottakoon, että kyseessä on kaksivuotinen kokeilu, jossa on luotu eroteltu kolmitasoratkaisu hyvin huikeasti erottamalla ajoradasta osa pyöräkaistan käyttöön. Erotus on toteutettu hyvinkin kotimaista kanttikiveä muistuttavalla kivellä, luoden aidon turvallisen kolmitasoratkaisun, jossa autot, pyörät ja jalankulkijat saavat oman väylän. Uskomattoman helppo toteutus, jonka miinus lienee että se vie enemmän tilaa ajorasta kuin pelkkä maali, mutta tämän ratkaisun toteuttaminen lienee helpoista helpoin ja kyseessä on erittäin turvallinen toteutus verrattuna maalikaistoihin joissa autot ja esim. mopot voivat halutessaan ajaa maalatulla kaistalla. Turvallisuuden tunne on täydessä erottelussa aina parempi, ja varmasti kannustaa useampia ihmisiä käyttämään väylää kuin pelkkä maalattu kaista.

Miten Laurier Avenue on vaikuttanut Ottawan pyöräilyyn, kokeilun nyt jatkuttua jo 16kk? Pyöräily on kolminkertaistunut, onnettomuudet vähentyneet ja autoliikenne hieman vähentynyt.

Tässä lisää kuvia Laurier Avenuen kaistoista:
http://cycleseven.org/laurier-avenue-cycling-lane

Talvihoidosta löysin tietoa Laurier Avenuen pyöräkaistaprojektin FAQ:ista.

The segregated bike lanes will be maintained throughout the year in their current configuration. The pre-cast curbs, plastic poles and planter boxes will remain in place along Laurier during the winter months and the bike lanes will be plowed to the same bare pavement standard as the motor vehicle travel lanes. Equipment utilizing a mechanical sweeping broom, plow and snow blower will clear snow. Following this a liquid anti icing spray will be applied to the bike lanes while the use of roadway rock salt and grit will be minimized. The bike lanes will be officially closed when dangerous conditions exist such as after major winter storms or if black ice is apparent. You can find out if the segregated bike lane is closed by calling 3-1-1 (TTY: 613-580-2401) or tuning in to local media.

Huomatkaa anti icing-spray, sekä muutenkin hoitoon selkeästi halutaan panostaa. Voiko samaa sanoa alueellisien talvihoitourakoiden hoitajista kotipuolessa? Toisaalta, jännää että kaistan sulkemisellekin asetetaan ehdot.

Ajattelemisen aihetta: Kuinka helppoa esimerkiksi tänne Tampereella olisi tehdä tällä ratkaisulla pyöräkaistoja tai kaistakokeiluja, jos tahtoa ja asennetta riittäisi? Voitaisiinko esim Viinikankadulla seuraavaksi kokeilla Laurier Avenue-tyylistä kaistaa? Maalia on jo pinnassa, maali ei vain näy talvella, mutta kanttikivet näkyvät. Entäpä Yliopistonkadun tuleva pyöräkaistaversio? Olisiko syytä ensin kokeilla Laurier Avenuen inspiroimaa ratkaisua? Tämä voisi olla Tampereen iso erotellun pyöräliikenteen projekti, tai miksei niitä voisi olla useampiakin? Valitse jokin pyöräkaistaton tai olosuhteiltaan nihkeä ylileveä kokoojakatu, tee kaistat, hoida niitä, käytä niitä, kerää palaute jne.

Tarpeeton kevyt väylä suunnitteilla hiljaiselle kadulle - Kortesuontien välillä Vuorentaustantie-Kivilevontie (Lamminpää)

En itse muistutusta kirjoittanut, mutta kyseiseen katusuunnitelmaan annettiin kolme muistutusta, joista TaPo:n muistutus oli pyöräilyn kannalta paremman ratkaisun kannalla, kaksi muistutusta taas enemmän nimby-tyylisiä.

Tässä vastineet muistutuksiin (suomennos: ihan sama mitä te muistutatte, me runnotaan tääkin läpi)

Miksi tuossa ei tarvita yhdistettyä väylää? Ensinnäkin, autoliikenne Kortesuontien tuolla pätkällä on olematonta, itsekin suhaan pyörällä kyseistä ajorataa mielelläni enkä ole kertaakaan kokenut tarvetta omalle väylälle, liikenne on asukasliikennettä ja tunnetusti suurin osa autoilijoista osaa höllätä kaasujalkaa juuri oman kodin lähettyvillä ettei tapa vahingossa naapurin lapsia jotka juoksevat pihasta pallon perässä kadulle päättömästi (kärjistys, tiedän). Kortesuontien ajoradalla on niin mukavaa ja turvallista polkea, että on suoranaisesti ärsyttävää, että pitäisi Lamminpään koulun edustalle poistua ajoradalta Kortesuontiellä ja mennä sille 2m leveälle yhdistetylle väylälle ohittelemaan koululaisia kieli keskellä suuta.

Pätkä on niin hiljainen ja turvallinen ajorata pyöräilijälle, että edes TaPo:n ehdottamia kaistoja ei tarvita, paitsi tuolle yksisuuntaiselle osuudelle.

Mutta, jostain syystä YLA:lle, muistutukista huolimatta jälleen suositellaan katusuunnitelman hyväksymistä. Lähes 300 000 euroa ollaan valmiina laittamaan täysin tarpeettoman kevyen liikenteen väylään, joka ei varsinaisesti parannna koulumatkalaisten turvallisuutta, pyöräilijöiden turvallisuutta, eikä lisää pyöräilyn kulkutapa-osuutta, koska kyseinen katu ei ole liikenteellisesti merkittävä, ja sillä on jo nyt (kokemuksen syvällä rintaäänellä Lamminpääläisenä todeten) erittäin turvallista pyöräillä. Valitettavasti Kortesuontie alkaen Rauhantien risteyksestä, koulun edustalta onkin ihan eri tarina sitten turvallisuuden suhteen.

Antakaa se kustannusarvion karvan alle 300 000 euroa minulle, väitän edistäväni rahalla enemmän pyöräilyä kuin sillä että Skanska yms. tulee repimään kadun auki ja saneerattuaan putket ja pätkät, tekee siihen väylän jota ei edes tarvita, ja jota kadun asukkaatkaan eivät tunnu haluavan. Edes me pyöräilijät emme sitä halua, älkää tuputtako väyliä hiljaisille kaduille, kun samalla rahalla voidaan tehdä väyliä sinne missä niitä oikeasti tarvitaan.

Lisäys: 23.10 yhdyskuntalautakunta hyväksyi suunnitelman. Näin sitä rahaa palaa.

Yksityisautoilun puolesta?

Tämä Mikko Alatalon kuntavaalimainos pisti silmään Turvesuonkadun varressa Lielahdessa (asiasta tietämättömille selvennettäköön, että Lielahti on 100% autoiluystävällinen paikka).

Onpa mielenkiintoinen vaaliretoriikka tässä iskulauseessa. Tarvitseeko yksityisautoilu puolustajan, keneltä sitä tulee puolustaa? Onko yksityisautoilu ylipäätään uhattuna ja millä perustelulla? Kun kyseiseen liikkumismuotoon Tampereellakin tullaan käyttämään miljoonia uusien yksityisautoiluprojektien (Viinikan liikenneympyrän lisäkaistat, Rantaväylän tunneli yms., Tays/Teiskontie) myötä, unohtamatta miljoonia joita käytetään nykyisten väylien kunnossapitoon vuosittain kunnallisveroistamme, kun samalla muut liikkumismuodot saavat kunnallisverovaroista murusia, on vaikea ymmärtää miksi Mikko Alatalo haluaa juuri profiloitua tämän totaalisesti hegemonisessa asemassa olevan liikennemuodon puolustajana. Kuka sitä uhkaa? Alatalo jättänee tämän mielikuvitusvihollisen paljastamatta, koska hänen retoriikkansa ei kestä lähempää tarkastelua, ei se mitään, ongelma on yleinen keskustapuolueen poliitikkojen keskuudessa. Mikä on uhka ja miksi, etenkin kun rahaa sataa autoilun pohjattomaan kaivoon jatkuvasti. Vai onko kyse TAAS siitä, että hän Kemiläisenä maalaispoikana aikoo henkeen ja vereen puolustaa Tampereen epäviihtyisän keskustan epäviihtyisänä pitämistä sallimalla autoilun siellä missä sitä ei tarvita? Järjetöntä populistin retoriikkaa pähkinänkuoressaan.

Olisiko maalaispojan aika pakata laukkunsa ja mennä ajamaan Iin kunnan asioita? Se olisi varmasti hänen poliittiselle suuntaumukselleen parempi paikka, siellä sitä autoa oikeasti tarvitsee. Tämmöinen "olen autoileva keski-ikäine mies ja elämäntapani on uhattuna"-retoriikka kun on ympärillä vallitsevasta todellisuudesta irrallista ja päätöntä (Tampere palvoo autoilua, piste), ehkä itsejulistautuneiden maalaispoikien ei pitäisi päättää kaupunkilaisten asioista tai yhdyskuntaasioista. Onkos läpiajo sallittu kaikilla Pispalan asuinkaduilla, meinaan hankaloittaa kummasti sitä Alatalon puolustamaa yksityisautolua jos "kaikkien liikkumiseen" tarkoitettuja katuja rajoitetaan vapaalta liikenteeltä. Eiköhän siis aloiteta yksityisautoilun puolustaminen sieltä kotipuolesta, Pispalan kaduille vapaa  nopeusrajoitus ja ajo sallittu joka suuntaan, Mikko A. varmasti tykkää. Hänhän on "yksityisautoilun puolesta".

Haluaisin nähdä sen päivän kun yksityisautoilu on oikeasti uhattuna, että sitä jopa pitäisi puolustaa. Toiveajattelua.