Sammonkatu, Tampere. Mutta tämä voisi tapahtua missä vain Tampereella, Ylöjärventiellä, Satakunnankadulla, Lielahdenkadulla, tämä näky toistuu joka päivä, siellä missä ajovalot ja askeleet kohtaavat.
Katkeamaton autojen virta, nopeus jotain muuta kuin rajoitus.
Pieni tyttö seisoo vesisateessa suojatien reunassa. Hän kantaa isoa kassia ja odottaa. "Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille." Tieliikennelaki §32. Hän odottaa. Hänen vanhempansa ovat varmasti käskeneet häntä odottamaan, että autot ovat menneet. Hän odottaa ja odottaa. Minäkin odotan ja odotan, yritän astua mutta astun takaisin. Haluan pitää varpaani.
Odotan ja odotan. En näytä keskisormea, koska lapsia on ympärillä, olen töissä, olen roolimallina. Odotan, koska alistun odottamaan. Alistun, koska varteni ei selviä törmäyksestä tuhatkiloisen liikkuvan objektin kanssa. Laki sanoo ettei yliajo-oikeutta ole, laki sanoo että me olemme tärkeitä, meitä pitää väistää, isomman oikeus on väistää pienempiä, mutta miksi näin ei vain ole? Onko nykyaikainen auto niin hidas kulkuneuvo, ettei ole varaa tehdä yhtään ylimääräisiä vauhdin hiljennyksiä. Päästäkseen ihmiset suojatien yli ei yleensä tarvitse edes tehdä täyttä pysähdystä, hiljentää vain ajoissa vauhtiaan. Tätäkään monet eivät vain tunnu oppivan. Miksi tämä tajuttoman yksinkertainen, sivistyneeseen liikennekulttuuriin kuuluva asia tuottaa tässä maassa niin suuria vaikeuksia? Miksi tästä kirjoitetaan joka vuosi kolumneja lehtiin ja purnataan, mutta mitään ei tapahdu. Miksi suojatiesääntöä saa jättää noudattamatta "isomman oikeudella", mutta isomman oikeudella ei saa hakata henkilöauton kuljettajaa joka ererehtyy herjaamaan jalankulkijaa oikeuksistaan kiinnipitämisestä?
Logiikkahan on sama, jos minä olen vahvempi, minä voin pieksää sinut. Jos minulla on iso auto, minä voin tappaa sinut, älä siis ole tyhmä ja yritä ylitystä. Molemmat ovat brutaaleja ja sivistymättömiä ajattelutapoja, ensimmäisen ajattelun harjoittaja istunee vankilassa tovin tekosiensa vuoksi, jälkimmäisen ajattelun toteuttaja saanee jopa pitää korttinsa vedoten ammattinsa tarpeisiin, vankilaa hän ei näe kuin television realitysarjoissa. Varmuuden vuoksi kannattaa myös väittää ettei nähnyt sitä suojatielle astunutta typerystä, tekevälle sattuu, rapatessa roiskuu.
Näytelmä jatkuu.
Kukaan ei pysähdy, autot seuraavat johtajaa. Kohti punaisia valoja. Lammas lampaan perässä, yksinäisenä autoradion soidessa, puhelin korvalla tai muuten vain kädessä. Ehkä Nissan-kuljettaja pelaa Angrybirdsiä samalla kun ajaa?
Ja jossain joku taas kiroaa: perkeleen pyöräilijät! Eivät osaa liikennesääntöjä ja kiusaavat jalankulkijoita. Ovat selvästi pahin ja vaarallisin liikkujaryhmä, tottaMaar ovat!
Peltinen ihmisiä tappava virtahepo istuu olohuoneessa, kukaan ei sano mitään.
