Ylöjärventie kevyen liikenteen väylä jätettiin kesken

Saneerausurakan voittaneen Skanskan piti saneerata Ylöjärventie välillä kaupungin raja-Vuorentaustantien risteys viime  kesänä, töiden valmistumisajankohdaksi ilmoitettiin syksy.

Lopputulos, tie saneerattiin kyllä ja putkea jos toisenalaista asennettiin. Kevyt väylä tehtiin valmiiksi jossain etäisessä mielessä tuolle välillä. Kyllä. Mikä siinä mielestäni sitten mättää?

1) Kevyen liikenteen väyllää, eikä toisen puolen jalkakäytävää ei päällystetty jostain syystä lainkaan, vaan väylät jätettiin talveksi ilman päällystettä. Tiedossa siis ihanaa kuravelliä keväällä. Ajoradan he tietenkin päällystivät, ei lainkaan siis prioritisoitu urakassa liikkumismuotoja. Väylä jota ei päällystetä, ei ole valmis.

2) Liikennemerkkien sijoittelu

Kun vertaa urakan lopputulosta hyväksyttyyn katusuunnitelmaan, voi vain todeta että tieliikennelain mukaiset, sekä katusuunnitelmassa osoitetut liikennemerkit on jätetty joko laittamatta tai tehty huonosti.
Katusuunnnitelman mukaan Varvunpolun päässä merkitään alkavaksi Ylöjärventien jalkakäytävä, nyt siellä on yhdistetyn kevyen liikenteen väylän merkki, Varvunpolku siis päättyy Ylöjärventien jalkakäytävän puoleen. Työmiehillä oli varmaan ylimääräinen merkki jonka he laittoivat "jonnekin". Miksi muuten näin outo merkkivalinta oudossa paikassa.

Vuorentaustantien risteyksessä ei ole ollenkaan yhdistetyn kevyen liikenteen väylän merkkiä, joka osoittaa että väylä alkaa Ylöjärventiellä juuri tästä risteyksestä, jatkuen seuraavaan. Hiihtäjäntien risteyksessä on väylän jatkumista osoittava merkki, joka tosin osoittaa väärään suuntaan, eli Hiihtäjäntielle eikä Ylöjärventien kevyt väylälle.

Myös katusuunnitelmassa merkitty suojatie Ylöjärventien yli, noin Hiihtäjäntien kohdalla, jätettiin tekemättä. Liikennemerkki puuttuu molemmilta puolilta, joten suojatietä ei ole.

Mielestäni lopputulos, ja se että homma jätettiin kesken ja annettiin talven tulla näin, on suoranaisen surkuhupaisaa. Jälleen kerran kyseenalaistan kaupungin kykyä ja halukkuutta valvoa ostamiensa urakoiden j muutenkin heidän ostamiensa kolmannen sektorin palveluiden tasoa ja laatua, sekä kaupungin kyvykkyyttä ja halukkuutta arvioida ostamiensa palveluiden laatua. Vai eikö putkisaneerauksen jälkeen, kaupunkiakaan enää kiinnosta pätkän vertaa onko kevyt väylä tehty valmiiksi, onko se tehty hyvin ja ovatko liikennemerkit tieliikennelain mukaisesti asetellut, sekä katusuunnitelman mukaiset.

Jos kuluttaja ostaa tuotteen, hän on yleensä kiinnostunut että saa laatua. Jotenkin tuntuu että kun kunta ostaa palvelun, laatu ei enää kiinnosta kunhan hintalappu on pieni.

Talvihoito = kirosana

Koko Tampereella asumisaikani olen antanut säntillisesti palautetta samoista tienpätkistä ja samoista ongelmista, jotka liittyvät jokatalviseen talvihoidon puutteeseen tai hutiloidusti aurattuihin pätkiin. Olikin ilo viedä lapset tänään tarhaan, auraamatonta jalkakäytävää, jonka hoidon kaupunki on itsellensä ottanut (kiinteistöiltä) koska se on kokoojakadun yhteydessä. Voisin lyödä vetoa, että koko talven aurat vain siirtävät jalkakäytävälle ajoradan lunta, eivätkä hae sitä pois kuin kerran kahdessa kuukaudessa.
Ai että sappi kiehuu jälleen kerran, miten täällä ei oteta mistään opiksi ja pyritä parantamaan palveluntasoa? Ongelmat ovat takuulla kaupungin ja urakat voittaneiden yhtiöiden (Destia yms.) tiedossa, mutta heitä ei vain kiinnosta. Tamperelainen jalkakäytävien ja pyöräteiden talvihoito on vain yksi lisäesimerkki kaupungissa vallitsevasta välinpitämättömyydestä.

Jokainen kuppainen pieni asuinkatu joilla asuu kymmenessä talossa ehkä 30 henkilöä, joista vain osa ajaa autolla saadaan aina aurattua kukonlaulun aikaan lumesta niin että ajoradan asfaltti paistaa, mutta kevyen liikenteen väyliä ei haluta näköjään hoitaa. Hupaisintahan on että niillä autonrotiskoilla pääsee aika hyvin lumessakin ajamaan, erityisesti sellaiset kuljettajat jotka tajuavat tilannenopeuksien merkityksen jarrutusmatkoille.

Entisessä kotikaupungissa sai polkea auran perässä jos lähti 7:15 aamulla n. 7km matkalle, ellei aura ollut jo mennyt ja vetänyt pääväyliä puhtaaksi. Tajusin miten hyvin asiat siellä hoidettiin vasta kun vaihdoin paikkakuntaa, olin erehtynyt luulemaan että kevyen liikenteen väylien talvihoito on ihan normaalia, tietenkin ne aurataan heti aamulla että ihmiset voi mennä niitä pitkin duuniin jalan, pyörällä, tai talsia bussipysäkille jne. Nehän on käyttöä varten tehty ja niiden käyttö ei onnistu jos siellä on puoli metriä lunta.

En vaan jaksa ymmärtää miksi talvihoitoa ei saada kuntoon, vai onko tämä länsi-Tampereen erityispiirre? Mielestäni viime talvena esim. Nekala/Viinikka hoidettiin kohtuullisen hyvin kevyen likenteen osalta.

Autoilijalla yliajo-oikeus lapseen nähden (oikeuslaitos vahvistaa)

http://www.iltalehti.fi/autot/2012112616373481_au.shtml

"Moraalisestihan tämä voi tuntua kurjalta." (rikosylikonstaapeli, Ari Hakkarainen).
Voi? Lievästi sanottu.

Käsittämätöntä, kertakaikkiaan. Jos laki johtaa tähän, että lapsi joka pyöräilee suojatien on näin lainsuojaton olio, vailla oikeusturvaa ja peräti korvausvelvollinen autoilijaa kohtaan, ja autoilijat pääsevät aina pälkähästä
niin eikö sitä tieliikennelakia voida muuttaa.

Kaikki myöntävät että väistämissäännöt ovat niin epäselvät, ettei paremmasta väliä. Mutta kun se isommat väistävät pienempiä, eli maailman yksinkertaisin väistämissääntö, ei vain käy näille bensahöyryjä hengitelleille urpoille, niin mitä voidaan tehdä? Miksei tieliikennelaki ole jo remontissa, kun ongelmat ovat tiedossa, mikä mättää? Kuka on se rohkea kansanedustaja joka ottaisi asian sydämellensä?

(Ai niin, poliisille ja oikeusoppineille tiedoksi, tämä voi tulla järkytyksenä monille heistä, mutta nykyaikaisissa autoissa on JARRUT, se kirjoitetaan näin (nyt tarkkana, ne poliisit joka osaa lukea, että voitte kertoa kirjoitustaitoisille kollegoillenne) J-A-R-R-U-T, JAR-RUT... menikö perille? Välittäkää tieto myös tuomareille jne. ihmisille. Vielä kerran, JARRUT. Kuljettajalla on myös, silmät, se on S-I-L-M-Ä-T ja ne pidetään auki ja havainnoidaan, ei rumpata sitä kosketusnäyttöä tai soitinta tai pidetä puhelinta korvalla ja katsella maisemia. Jos SILMÄT ei toimi, tai ei voi keskittyä ajamiseen, pitää pysyä pois liikenteestä tai matkustaa joukkoliikentellä/taksilla matkustajan roolissa, sitten voi leikkiä puhelimella ja olla poissaoleva.

Autokeskeisen välinpitämättömyyteen ja vastuuttomaan liikennekäyttäytymiseen kannustavan tieliikennelainsäädännön on loputtava, suojaa pyöräilijöille ja jalankulkijoille, välittömästi.

Tampereen nopeusrajoituskartta

http://www.tampere.fi/material/attachments/n/5sSqsoqSo/nopeusrajoitukset.pdf
Kartta kertoo karua kieltä siitä, että 30km/h alueita on todella vähän ja se miksi tietyt
alueet ovat saaneet esim. 30km/h aluenopeusrajoituksen johtuu mielestäni alueen erhm...
taloudellisesta profiilista, eikä liikenneturvallisuusnäkökulmista.

On kestämätöntä, että lähes jokaisella kapealla asuinkadulla joissa ei ole esim. erillisiä kevyen liikenteen väyliä, sekä paljon lasten liikennettä, sallitaan 40km/h vauhti, joka lievällä ylinopeudella (jota Tamperelaiset harrastavat tunnetusti aina) on lähempänä jo 50km/h vauhtia.

Tampereen yhdyskuntalautakunta, viimeksi nopeusrajoituksia tarkistaessaan, ei nähnyt niille muutostarvetta. Tämä oli jälleen iso kumarrus pyhän peltilehmän suuntaan, ja samalla iso järjenvastainen, äärimmäisen vastuuton takapuolen pyllistys liikenneturvallisuudelle, erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuudelle.

Ainut oikea tie Tampereelle, on tehdä lähes kaikista nykyisistä 40km/h teistä 30km/h teitä, kenekään ei pidä saada ajaa nykyisillä asuinkaduilla 40km/h vauhtia, joka niin kovin helposti lievässä ylinopeudessa onkin jo, hupsista, heijaa, sellaiset 50km/h. Tosin, eihän muiden ihmisten kapeiden asuinkatujen 40km/h rajoitus liikuta esim. vaikkapa sellaista mielikuvituksellista ihmistä joka itse on vannoutunut yksityisautoilun puolustaja, joka itse kuitenkin asuu 30km/h kadulla jossa on hyvä nimbyillä, kun saa muualla ajella kovempaa.

-10km/h,
se voisi melkein olla kampanjan nimi. Epäilen ettei tässä kaupungissa löydy tahtoa, tässähän suorastaan haitattaisiin hegemonista moottoriajoneuvoliikennettä ja aiheutettaisiin sekuntien matka-ajan kasvu, samalla kasvattaen toisen liikkujien turvallisuutta. Hirveää, suoranainen kauhuskenaario.

Ottawan Laurier Avenue inspiraationa?

Crap Cycling at Waltham Forest -blogi linkkasi mielenkiintoisen uutisen Kanadan Ottawan kaupungin Laurier Avenuen pyöräkaistakokeilusta. Pika-yhteenvetona kerrottakoon, että kyseessä on kaksivuotinen kokeilu, jossa on luotu eroteltu kolmitasoratkaisu hyvin huikeasti erottamalla ajoradasta osa pyöräkaistan käyttöön. Erotus on toteutettu hyvinkin kotimaista kanttikiveä muistuttavalla kivellä, luoden aidon turvallisen kolmitasoratkaisun, jossa autot, pyörät ja jalankulkijat saavat oman väylän. Uskomattoman helppo toteutus, jonka miinus lienee että se vie enemmän tilaa ajorasta kuin pelkkä maali, mutta tämän ratkaisun toteuttaminen lienee helpoista helpoin ja kyseessä on erittäin turvallinen toteutus verrattuna maalikaistoihin joissa autot ja esim. mopot voivat halutessaan ajaa maalatulla kaistalla. Turvallisuuden tunne on täydessä erottelussa aina parempi, ja varmasti kannustaa useampia ihmisiä käyttämään väylää kuin pelkkä maalattu kaista.

Miten Laurier Avenue on vaikuttanut Ottawan pyöräilyyn, kokeilun nyt jatkuttua jo 16kk? Pyöräily on kolminkertaistunut, onnettomuudet vähentyneet ja autoliikenne hieman vähentynyt.

Tässä lisää kuvia Laurier Avenuen kaistoista:
http://cycleseven.org/laurier-avenue-cycling-lane

Talvihoidosta löysin tietoa Laurier Avenuen pyöräkaistaprojektin FAQ:ista.

The segregated bike lanes will be maintained throughout the year in their current configuration. The pre-cast curbs, plastic poles and planter boxes will remain in place along Laurier during the winter months and the bike lanes will be plowed to the same bare pavement standard as the motor vehicle travel lanes. Equipment utilizing a mechanical sweeping broom, plow and snow blower will clear snow. Following this a liquid anti icing spray will be applied to the bike lanes while the use of roadway rock salt and grit will be minimized. The bike lanes will be officially closed when dangerous conditions exist such as after major winter storms or if black ice is apparent. You can find out if the segregated bike lane is closed by calling 3-1-1 (TTY: 613-580-2401) or tuning in to local media.

Huomatkaa anti icing-spray, sekä muutenkin hoitoon selkeästi halutaan panostaa. Voiko samaa sanoa alueellisien talvihoitourakoiden hoitajista kotipuolessa? Toisaalta, jännää että kaistan sulkemisellekin asetetaan ehdot.

Ajattelemisen aihetta: Kuinka helppoa esimerkiksi tänne Tampereella olisi tehdä tällä ratkaisulla pyöräkaistoja tai kaistakokeiluja, jos tahtoa ja asennetta riittäisi? Voitaisiinko esim Viinikankadulla seuraavaksi kokeilla Laurier Avenue-tyylistä kaistaa? Maalia on jo pinnassa, maali ei vain näy talvella, mutta kanttikivet näkyvät. Entäpä Yliopistonkadun tuleva pyöräkaistaversio? Olisiko syytä ensin kokeilla Laurier Avenuen inspiroimaa ratkaisua? Tämä voisi olla Tampereen iso erotellun pyöräliikenteen projekti, tai miksei niitä voisi olla useampiakin? Valitse jokin pyöräkaistaton tai olosuhteiltaan nihkeä ylileveä kokoojakatu, tee kaistat, hoida niitä, käytä niitä, kerää palaute jne.

Tarpeeton kevyt väylä suunnitteilla hiljaiselle kadulle - Kortesuontien välillä Vuorentaustantie-Kivilevontie (Lamminpää)

En itse muistutusta kirjoittanut, mutta kyseiseen katusuunnitelmaan annettiin kolme muistutusta, joista TaPo:n muistutus oli pyöräilyn kannalta paremman ratkaisun kannalla, kaksi muistutusta taas enemmän nimby-tyylisiä.

Tässä vastineet muistutuksiin (suomennos: ihan sama mitä te muistutatte, me runnotaan tääkin läpi)

Miksi tuossa ei tarvita yhdistettyä väylää? Ensinnäkin, autoliikenne Kortesuontien tuolla pätkällä on olematonta, itsekin suhaan pyörällä kyseistä ajorataa mielelläni enkä ole kertaakaan kokenut tarvetta omalle väylälle, liikenne on asukasliikennettä ja tunnetusti suurin osa autoilijoista osaa höllätä kaasujalkaa juuri oman kodin lähettyvillä ettei tapa vahingossa naapurin lapsia jotka juoksevat pihasta pallon perässä kadulle päättömästi (kärjistys, tiedän). Kortesuontien ajoradalla on niin mukavaa ja turvallista polkea, että on suoranaisesti ärsyttävää, että pitäisi Lamminpään koulun edustalle poistua ajoradalta Kortesuontiellä ja mennä sille 2m leveälle yhdistetylle väylälle ohittelemaan koululaisia kieli keskellä suuta.

Pätkä on niin hiljainen ja turvallinen ajorata pyöräilijälle, että edes TaPo:n ehdottamia kaistoja ei tarvita, paitsi tuolle yksisuuntaiselle osuudelle.

Mutta, jostain syystä YLA:lle, muistutukista huolimatta jälleen suositellaan katusuunnitelman hyväksymistä. Lähes 300 000 euroa ollaan valmiina laittamaan täysin tarpeettoman kevyen liikenteen väylään, joka ei varsinaisesti parannna koulumatkalaisten turvallisuutta, pyöräilijöiden turvallisuutta, eikä lisää pyöräilyn kulkutapa-osuutta, koska kyseinen katu ei ole liikenteellisesti merkittävä, ja sillä on jo nyt (kokemuksen syvällä rintaäänellä Lamminpääläisenä todeten) erittäin turvallista pyöräillä. Valitettavasti Kortesuontie alkaen Rauhantien risteyksestä, koulun edustalta onkin ihan eri tarina sitten turvallisuuden suhteen.

Antakaa se kustannusarvion karvan alle 300 000 euroa minulle, väitän edistäväni rahalla enemmän pyöräilyä kuin sillä että Skanska yms. tulee repimään kadun auki ja saneerattuaan putket ja pätkät, tekee siihen väylän jota ei edes tarvita, ja jota kadun asukkaatkaan eivät tunnu haluavan. Edes me pyöräilijät emme sitä halua, älkää tuputtako väyliä hiljaisille kaduille, kun samalla rahalla voidaan tehdä väyliä sinne missä niitä oikeasti tarvitaan.

Lisäys: 23.10 yhdyskuntalautakunta hyväksyi suunnitelman. Näin sitä rahaa palaa.

Yksityisautoilun puolesta?

Tämä Mikko Alatalon kuntavaalimainos pisti silmään Turvesuonkadun varressa Lielahdessa (asiasta tietämättömille selvennettäköön, että Lielahti on 100% autoiluystävällinen paikka).

Onpa mielenkiintoinen vaaliretoriikka tässä iskulauseessa. Tarvitseeko yksityisautoilu puolustajan, keneltä sitä tulee puolustaa? Onko yksityisautoilu ylipäätään uhattuna ja millä perustelulla? Kun kyseiseen liikkumismuotoon Tampereellakin tullaan käyttämään miljoonia uusien yksityisautoiluprojektien (Viinikan liikenneympyrän lisäkaistat, Rantaväylän tunneli yms., Tays/Teiskontie) myötä, unohtamatta miljoonia joita käytetään nykyisten väylien kunnossapitoon vuosittain kunnallisveroistamme, kun samalla muut liikkumismuodot saavat kunnallisverovaroista murusia, on vaikea ymmärtää miksi Mikko Alatalo haluaa juuri profiloitua tämän totaalisesti hegemonisessa asemassa olevan liikennemuodon puolustajana. Kuka sitä uhkaa? Alatalo jättänee tämän mielikuvitusvihollisen paljastamatta, koska hänen retoriikkansa ei kestä lähempää tarkastelua, ei se mitään, ongelma on yleinen keskustapuolueen poliitikkojen keskuudessa. Mikä on uhka ja miksi, etenkin kun rahaa sataa autoilun pohjattomaan kaivoon jatkuvasti. Vai onko kyse TAAS siitä, että hän Kemiläisenä maalaispoikana aikoo henkeen ja vereen puolustaa Tampereen epäviihtyisän keskustan epäviihtyisänä pitämistä sallimalla autoilun siellä missä sitä ei tarvita? Järjetöntä populistin retoriikkaa pähkinänkuoressaan.

Olisiko maalaispojan aika pakata laukkunsa ja mennä ajamaan Iin kunnan asioita? Se olisi varmasti hänen poliittiselle suuntaumukselleen parempi paikka, siellä sitä autoa oikeasti tarvitsee. Tämmöinen "olen autoileva keski-ikäine mies ja elämäntapani on uhattuna"-retoriikka kun on ympärillä vallitsevasta todellisuudesta irrallista ja päätöntä (Tampere palvoo autoilua, piste), ehkä itsejulistautuneiden maalaispoikien ei pitäisi päättää kaupunkilaisten asioista tai yhdyskuntaasioista. Onkos läpiajo sallittu kaikilla Pispalan asuinkaduilla, meinaan hankaloittaa kummasti sitä Alatalon puolustamaa yksityisautolua jos "kaikkien liikkumiseen" tarkoitettuja katuja rajoitetaan vapaalta liikenteeltä. Eiköhän siis aloiteta yksityisautoilun puolustaminen sieltä kotipuolesta, Pispalan kaduille vapaa  nopeusrajoitus ja ajo sallittu joka suuntaan, Mikko A. varmasti tykkää. Hänhän on "yksityisautoilun puolesta".

Haluaisin nähdä sen päivän kun yksityisautoilu on oikeasti uhattuna, että sitä jopa pitäisi puolustaa. Toiveajattelua.

Rautatienkadun saneeraus

Muistan lukeneeni Aamulehdestä, että rautatienkadulle rakennetaan pyöräkaista, mutta koska itsekin näin YLA:n hyväksyneen yhdistetyn kevyen liikenteen väylän suunnitelman (kulkusuuntakaistoilla), oli ihmetykseni suuri kun paikalla komeilikin pyöräkaista ja jalankulkukaista (arvaatte varmaan kumpaa pitkin jalankulkijat tallustelivat, Tamperelaiset jalankulkijat harrastavat selkeää tahallista provosointia).

Missä vaiheessa toteutus sai nykyisen muotonsa? Olen varsin hämmentynyt, ja positiivisesti yllättynyt, koska nykyinen toteutus on johdonmukaisempi ottaen huomioon Rongankadun yhteyden.

Kihisen kiukusta aina kun...

Kuljen Tesoman läpi, nimittäin nyt se kevyen liikenteen olosuhteita huomattavasti parantava (suunnittelijoiden mielestä siis) kiertoliittymä on valmis ja se toimii kuten suunnittelija sen oikeasti haluaakin toimivan, eli moottoriajoneuvoliikenne on katkeamatonta eikä sitä pysäytä suojattomien kulkijoiden tarve päästä tien yli, koska kukaan täysjärkinen ei uskalla kokeilla tuossa onneaan noiden bensiinipäiden seurassa.

Tänäänkin keskisaarekkeella seisoi liittymässä nainen kahden pienen lapsen kanssa ja yksikään autoletkan jäsenistä ei tee elettäkään hidastaakseen tämän naisen ja lasten vuoksi. Pyöräiljät kiltisti myös odottivat kun kolmioiden takaa ympyrästä sinkoavat autot menivät edestä. Hyvin toimii, suunnittejija on takuulla ylpeä tästä hirvityksestä.

Toivottavasti kunnallisvaalien jälkeen Tampereen yhdyskuntalautakunnan autoilua palvovat kumileimasimet, anteeksi, tarkoitin kirjoittaa: toivottavasti kunnallisvaalien jälkeen YLA:ssa puhaltaa aivan uudet tuulet, olisi tärkeää jos sielläkin joku valvoisi muidenkin etua kuin autoilijoiden. Tesomajärven kiertoliittymän suunnitelma olisi pitänyt palauttaa suunnittelupöydälle kevyelle liikenteelle vaarallisena, ja sen edellytyksiä heikentävänä. Anteeksiantamatonta epäpätevyyttä ja autoilun edistämistä kaikinpuolin, alikulut muka vaikeita ikäihmisille korkeuserojen takia? Vaikeampia kuin se ettei pääse ollenkaan tien yli tai jää auton alle?

Suoranaisesti harmittaa (alunperin tässä luki v-alkuinen sana), että tämänkaltaiset [p-alkuinen sana]suunnitelmat toteutetaan vaikka kaupunki on "muka" sitoutunut edistämään kevytttäkin liikennettä. Silti sen olosuhteita heikennetään ja tehdään 100% vain autoliikenteen asemaa hyödyntäviä risteysremontteja, joita suunnitteljat bullshit-retorisesti aina lautakunnille sitten perustelevat muka-kevyen liikenteen olosuhteita parantavana.

Tampereen nimeksi pitäisi vaihtaa Hölmölä, sillä sen verran pihalla täällä ollaan. Auton ratissa istumista ei lasketa ulkoiluksi.

Pitänee välttää tuota risteystä kokonaan (tätähän suunnittelijat haluavat) ettei nouse verenpaine liikaa ja synny aina uusi avautuminen aiheesta.

Pyöräilyasiointi - Osa 3

Erehdyin tänään Lielahteen asioimaan, tajuamatta että siellä oli Sportia Pekan ja Expertin tukkutori. Autoja siellä, autoja täällä, autoja kohta minunkin päällä...

Suomen polkupyörätukku (Lielahti) - ei pyöräpysäköintiä, mutta ottaen huomioon heidän myymänsä tuotteet on ymmärrettävää ettei heille varmaan koskaan tule pyöräileviä asiakkaita.

Intersport Lielahti - pyöräpysäköinti rakennuksen nurkalla, pari normaalia telinettä. Ei mitään erikoista, mutta toimiva ratkaisu joka huomioi pyöräilijät. Pysäköinnin "piilossa" olevan luonteen vuoksi opastekyltti on erittäin tarpeellinen.

Lielahden Citymarkettiin pääsee Harjuntaustan kevyen liikenteen väylältä hienosti omaa väylää pitkin. Mutta jostain syystä tämä erittäin leveä väylä on merkitty jalkakäytäväksi? Miksi tätä pitkin ei saisi pyöräillä telineelle asti? Jalankulkijoiden määrä kyseisellä osuudella on myös aina vähäinen, joten en ymmärrä miksi pyöräilyn oletetaan tapahtuvan autojen tonttiliittymän kautta, tai että pyöräilijät taluttaisivat loppumatkan telineille.

Pyörätelineitä on riittävästi, mutta telineet sijaitsevat aukealla ja näin ollen jäävät ilman säänsuojaa.

Sisäänkäynnille johtavassa katoksessa on siis ostoskärryt, ja kesäisin siinä toimii marjamyyntiä. Marjamyynnin loputtua on skootteri ja pari pyörää pysäköity oven pieleen. Katokseen on aina pysäköityn pyöriä. Paremmalla suunnittelulla pyöräpysäköinti voisi ollakin tämän katoksen alla.

Mielenkiintoisena huomiona mainitsen, että kesäisin Lielahden Citymarketin pyörätelineet ovat olleet useasti 100% käytössä, ilmiö joka ei ole koskaan toteutunut Lielahden Prisman kohdalla.

Pyöräilyasiointi - Osa 2

Lidl Lielahti

Järki käteen ja ostoksille, mutta miten sinne pääsee pyörällä tai kävellen? Kuvassa Lielahden uljas Lidl, kuvattuna Lielahdenkadun kevyen liikenteen väylältä. Lidl sijaitsee syvällä kuopassa tiehen nähden. Lielahdenkadulta menee alas parkkipaikalle jyrkät portaat, jotka ovat mallia "epäilyttävä". Jyrkissä portaissa on mm. vain toispuoleinen kaide, joten ei parane sitten horjahdella sen 6x1,5l saskia-setin kanssa.

Pyöräily Lidliin tapahtuu Harjuntaustan kautta, tontille on kaksi tonttiliittymää joista tulevat autot aina kätevästi tukkivat kevyen liikenteen väylän. Olenpa itsekin tullut auton yliajamaksi juuri tämän Lidlin tonttiliittymän kohdalla, kun eräs autoliikennevirtaa tarkkaillut ajoi hiljaista vauhtia kylkeen. Kyseenalaistankin kahden tonttiliittymän tarpeen tämän liikkeen kohdalla, vedoten siihen häiriöön jonka poistuvat ja sisäänajavat autot aiheuttavat kevyelle liikenteelle, erityisesti muistaen että he ovat väistämisvelvollisia kääntyessään pihaan ja poistuessaan sieltä.

Harjuntaustan kevyen liikenteen väylältä kulkee hyvin kapea kävelyväylä halki Lidlin parkkipaikan. Jos klikkaa kuvan isommaksi, voi huomata että tämä väylä on korkea kanttikivinen ja äärimmäisen kapea. Voin kertoa, että kerran yritimme työntää esikoista lastenvaunuissa tuota väylää pitkin, mutta emme mahtuneet edes tuon ensimmäisen roskiksen ohitse. Kanttikivet ovat niin korkeat, ettei edes jykevä Brio-oikein pystynyt niistä keulimaan yli. Itse asiassa en ole eläessäni nähnyt kenenkään käyttävän tätä väylää. Jos väylä vain olisi toteutettu kunnollisena, se olisi erinomainen. Nykytoteutuksen vuoksi kyseinen väylä on käyttökelvoton. Toisaalta, onhan tässä enemmän yritystä kuin esim. Kodin Ykkösen puurivissä.

Ensimmäisestä kuvasta näkyy, että pyöräpysäköinti (nuo oudot koukut joita kukaan ei osaa käyttää) sijaitsee  nykyään invapaikkojen takana. Alunperin tuossa kohdalla ei ollut maalattuna invapysäköintiruutuja, ja paikalla oli pyöräpysäköinnin merkki. Jos bloggauksen ensimmäistä kuvaa katsoo, huomaa ettei kukaan oikeasti jätä pyöräänsä näiden koukkujen luokse. Kuvassa puolisoni polkupyörä on taiteiltu varsinaiselle pyöräpaikalle (itse epäilen vieläkin niiden olevan koiraparkin koukkuja!). Kuvitelkaa viereen pysäköity auto.

Lähetin alkukesästä Lidlin sivuston kautta palautteen siitä, kuinka halpa investointi on pyöräteline ja pyörät telineessä luovat siistimmän vaikutelman kuin nykyinen hajasijoittelu. Palautteeseeni vastattiin vain, että ehdotus on ohjattu kiinteistöstä vastaavalle taholla. Tänään 23.8 pystyin toteamaan ettei asian eteen oltu tehty yhtikäs mitään.

Vertailun vuoksi kannattaa katsoa tätä kuvaa esim. Joensuun Lidlistä, jonka pihassa on sisäänkäynnin läheisyydessä katoksellinen pyöräparkki. Katoksessa on pyörätelineet, joista tulee ketjulliset runkoon kiinnitettävät lukot. A-luokkainen ratkaisu, jollaisia toivoisin näkevän myös Tampereella.

Pyöräilyasiointi - Jatkuva sarja - osa 1

Tämän kirjoitussarjan tarkoituksena on kirjata ylös ihan lyhyesti erilaisten pyörällä asioimieni yritysten pyöräilypysäköinnin ja pyöräily-yhteyksien laatua. Aloitan kuvallisella analyysillä Lielahden Prismasta, sekä Lielahden Kodinkeskuksesta (Kodin Ykkönen, Gigantti Megastore).

Lielahden Prisma

Näkymä Turvesuonkadun kevyen liikenteen väylältä.

Näkymä Turvesuonkadulle katoksen sisältä.

Maanpäällinen pysäköintialue on inhmillisen kokoinen (miksi sellainen tehtiin kun kaupassa on maanalainen autohalli, itse kauppa olisi voinut olla pysäköintitilan kustannuksella suurempi) ja pyöräpysäköinti on sijoitettu omiin katoksiinsa, jotka sijaitsevat ilmeisillä jalankulkukäytävillä jotka yhdistävät kaupan sisääntulot Turvesuonkadun ja Lielahdenkadun kevyen liikenteen väyliin.

Prisman katoksen pyörätelineet näyttävät tarjoavan paikkoja lukuisille pyörille, mutta tosiasiassa pyorien laittaminen vierekkäisiin koloihin on hankalaa, polkimia saa asetella ja tankoja hangata yhteen jos näin haluaa tehdä.

Prisman katos on korkea, joten sateella vesi sataa kokemusten perusteella lähes aina katoksen sisään. Tässä katoksen korkeudella on haettu arkkitehtoonisesti sisäänkäynnin kanssa sopusuhtaista ratkaisua, jonka käytännön toimivuus on valitettavan heikko. Katos ei tee sitä mitä sen pitäisi, se ei tarjoa suojaa säältä, edes katoksen ostoskärryt eivät ole turvassa.







+ pyöräpysäköinnille hyvin tilaa
+ pyöräpysäköinti lähellä sisäänkäyntejä
+ kevyelle liikenteelle turvallinen parkkipaikka, jossa kevyelle liikenteelle omat selkeät kulkuväylät ja yhteydet Turvesuonkadun ja Lielahdenkadun kevyen liikenteen väylälle.

- Katos on liian korkea ja kovalla sateella vesi sataa sisään, pyörät eivät pysy kuivana.
- Telineet eivät käytännöllisiä, pyöriä ei saa vierekkäin mahtumaan telineisiin.

Vinkki asiointiin: Turvesuonkatua Viirapuiston suuntaan poistuvan pyöräilijän on lähes turvallisinta mennä ajorataa pitkin pois parkkipaikalta autojen reittiä, näin vältytään konfliktista Viirapuiston pään tonttiliittymän ja kevyen liikenteen väylän välillä.

Kodin Ykkönen ja Gigantti Megastore Lielahti

Kodin Ykkönen sijaitsee Lielahdenkadun varressa kevyen liikenteen pääväylän varrella. Kuulostaa hienolta, mutta todellisuus on jotain aivan muuta.

Valitettavasti tontille ei ole pyöräily-yhteyttä Lielahdenkadulta. Epävirallinen reittin on tietenkin heti muotoutunut tontin ja pyörätien väliselle rinteelle, ja sitä on peräti hieman vahvistettu. 

Kuten kuvasta näkyy, tuo nousu parkkipaikalta pyörätielle on lievä ylämäki, mutta korkeus ero ei ole niin suuri, että se olisi voinut olla syy loogisen ja luonnollisen pyöräily yhteyden toteuttamatta jättämiseen. 

Mutta mitä, onhan Lielahdenkadulta portaat alas tontille. Kyllähän fillarin voi aina kantaa näitä pitkin alas, eihän pyörä ole suinkaan ajamiseen tarkoitettu. Tietenkään näillä portailla ei ole talvikunnossapitoa, ihan vaan jotta kävelijät tuntisivat ettei heitä vaan ole noteerattu sen paremmin kuin pyöräilijöitä.

Mutta, unohdetaan Lielahdenkadun huutava vääryys, sillä minä halusin viedä pyöräni pysäköintiin virallista reittiä.

Ajetaan siis Lielahdenkatua aina Pahvitehtaankadun risteykseen asti, josta pyörätie jatkuu vasemmalle Kodin Ykkösen takana... so far so good, kaikki vaikuttaa hyvältä.

Mutta, pyörätie loppuu ilman mitään varoitusta. Eli, tässä kohtaa pyöräilijöiden onkin luonnollista siirtyä ajoradalle. Entäs jalankulkijat? Ei hätää, kyllähän heitä on ajateltu suunnittelussa.

Tie nimittäin jatkuu toisella puolella, kaventuen jalkakäytäväksi. Eli, siitä vain loikkimaan toiselle puolelle jos on jalkaisin liikkeellä.

Vaihdettuaan puolta, jalankulkijan tie tyssääkin, ja edessä on haalistunut suojatie joka vie takaisin tien toiselle puolelle. Tätä suojatietä ei ole liikennemerkillä merkitty, seuraavana tuleva Kodin Ykkösen ja Gigantin välinen suojatie taas on koristeltu liikennemerkillä.

Jalkakäytävä-härdellin mielettömyys kuvastuu parhaiten Gigantin suojatien reunalta kuvattuna. Mikä lienee ollut se syy, miksi yhtenäisiä väyliä ei ole voitu suunnitella jo kaavoitusvaiheessa. Kerrassaan ihmeellinen ratkaisu, joka on surkuhupaisuudessaan jo huvittava.

Nyt kun sekä jalankulkija, että pyöräilijä ovat löytäneet itsensä perille kauppakeskittymään, tarkastelen nopeasti millaiset kevyen liikenteen kulkureitit on tehty suurelle parkkipaikalle.

Gigantin ja Kodin Ykkösen välillä menee suojatie, Gigantin pihan läpi kulkee eri värisellä laatalla merkitty ilmeinen jalankulkureitti. Tosin, tästä kuvatusta suojatien kohdasta kulkee autoja sisään ja ulos parkkipaikalta aina kun asioin täällä, eli ilmeisesti joko minun olettamukseni on väärä tai autoilijat eivät välitä.

Samanlaista laattaväylää kulkee Kodin Ykkösen ja huonekalupuljujen välillä läpi parkkipaikan. Eli onhan tässä jotain yritetty saada aikaan.

Mutta, suurella parkkipaikalla ei ole yhteyttä Lielahdenkadulle jota pitkin voi pyöräillä. Eikä myöskään väylää joka yhdistyy Lielahdenkatuun. Sen sijaan, parkkipaikalla on tuollaisia pitkiä ja leveitä kivetyksen reunastamia istutettuja puita. Nämä puut varmasti näyttävät havainnekuvissa kivoilta kun suunnitellaan asioita, mutta mitä käytännön vaikutusta puilla on? Tullaanko parkkipaikalle ihailemaan puita ja kuuntelemaan linnunlaulua? Eikö saman tilan olisi voinut hyödyntää esim. keveyn liikenteen reittiin läpi parkkipaikan? Kuvitellaan että tuon puurivin tilalla kulkisi reitti Lielahdenkadulta aina Gigantille asti. Liian järkevää.
Mutta, katsotaanpa millaiset pyöräpysäköintimahdollisuudet alueella on?

Gigantilla on pyörätelineet seinään ruuvattuina malleina huollon ja pääsisäänkäynnin vieressä. Kun liike avautui, muistan että pääsisäänkäynnin vieressä ei ollut lainkaan telinettä. Huollon teline on kivasti tuon kaasukaapin vieressä.

Telineet ovat mallia "useless", eli pyörä ei pysy telineessä ilman pyörän seisontatukea lainkaan. Mutta, koska Gigantilla on pääsisäänkäynnin vieressä viisi pyöräpaikkaa, täytyy heille antaa hieman tunnustusta yrittämisestä. Telinemallin hyväksi puoliksi mainitsen sen, että kuten voimme kuvasta huomata, ovat nuo pyöräpaikat todella harvallaan ja kaukana toisistaa, jolloin telineeseen aidosti voi laittaa viisi pyörää. Toisaalta, telinemallin välit ovat lähes liian suuria.

Taluttaessa fillaria Gigantilta kohti Kodin Ykköstä, huomaan että suuria istutusruukkuja on aseteltu tälle laajalle alueella joka reunastaa rakennusta. Ensimmäinen sisäänkäynti näkyy jo tässä, mutta pyöräpysäköintiä ei ole vaikka tilaa sellaiselle olisi jopa oven vieressä.

Jatkettaessa matkaa ensimmäiseltä sisäänkäynniltä kohti toista, nämä laatikot muodostkin strategen esteen, joka ohjaa kaiken jalankulun parkkipaikan ajoradalle. Hieno homma, mitähän tässä on haluttu saavuttaa?

Taluttaessa esteiden ohi, päästään toiselle sisäänkäynnille, jonka edustalla on reilusti tyhjää tilaa. Tilaa jossa voisi sijaita pyörätelineitä, mutta kiinteistöstä vastaava taho pitää tyhjyydestä. Kuten kuvasta näkyy, ihmiset tosin jättävät polkupyöränsä tähän tyhjään tilaan koska se tuntuu luontevimmalta.

Oikea pyöräpysäköintialue löytyy viimein, kyseessä on samanlaisia seinätelineitä kuin Gigantissakin. Pysäköintialue on lähempänä Lielahdenkatua, jonne siis ei ole mitään varsinaista pyöräily-yhteyttä. Viimeinen kuva näyttää etäisyyden pyöräpysäköintipaikalta lähimmälle sisäänkäynnille, sekä osoittaa kuinka paljon sisäänkäynnin sivuilla on vapaata tilaa.

Yleisesti ottaen, tämä Kodin Ykkösen ja Gigantti Megastoren muodostama kokonaisuus on aika heikko. Jos vertailukohteina olisivat pyöräilypysäköintiratkaisut Jyväskylässä tai Joensuussa, olisi pistemäärä tyly nolla. Mutta koska kyse on Tampereesta, on tietenkin kiitettävä että pyöräilijät on ylipäätään noteerattu. Se, että pyörätelineitä on, ei valitettavasti ole vieläkään mikään itsestäänselvyys. Mutta kyseinen tontit sisältää kevyen liikenteen osalta muutamia varsin erikoisia ratkaisuja, enkä oikein ymmärrä miksi sellaisiin on päädytty ja miksi yhteyttä Lielahdenkatuun ei ole toteutettu.

Tesomajärven kiertoliittymä valmistuu

Liittymä alkaa näyttämään valmiilta, päällystettäkin oli jo laitettu. Tämä kevyen liikenteen olosuhteita selkeästi parantava (vitsivitsvitsi) tieremontti on ainakin tehty kiitettävän nopeasti valmiiksi. Kulkiessani Tesoman läpi havainnoin että moottoriajoneuvot kiersivät odetetun sukkelasti liittymään sisään ja ulos, samaan aikaan kun pari pyöräilijää ja jalankulkijoita odotteli kiltisti vuoroaan (eli että kaikki autot menee ensin). Ainakin tämän ensihavainnoin perusteella liittymän vaikutukset kevyelle liikenteelle ovat odotetut, autot eivät väistä eivätkä noteeraa kevyttä liikennettä ja vetävät vauhdilla hurmoksessa liittymässä, kuten niin monessa muussa Tamperelaisessa kiertoliittymässä tehdään (etenkin lännessä) vilkun käytön unohtaen.

Oma mielipide on vieläkin se, että huonon tekivät, mm. kevyen liikenteen alilkulut olisi olleet ikäihmisille vaikeita (suunnittelijoiden vastine). Onneksi tien poskessa seisominen ja auton alle jääminen ovat ikäihmisille parempia ratkaisuja. Etenkin kun muistelee kuinka autolla onnistuivat satunnaisesti valoristeyksen aikaan mälläämään ihmisten päällesuojatiellä tuossa samalla kohdalla, poistetaan valot ja toivotaan parasta. Kiertoliittymän ainut tarkoitus on olemattomien moottoriajoneuvoliikenteen ruuhkien purkaminen, eli "smoothing motorized traffic flow". Onneksi autoille on valoristeykset vastassa Myllypuronkadulla, sekä Nokiantielleä jne. kunnes joku valopää keksii tehdä sinnekin kiertoliittymät. Se, että näitä kiertoliittymäsuunnitelmia vakavalla naamalla myydään kevyen liikenteen käyttäjille heitä valtauttavina on yhtä vitsiä vitsin perään.

Tuliko nyt selväksi että mielestäni kiertoliittymä on kevyen liikenteen kannalta täysi fiasko?

Koulujen alku ja kampanjointi sekä tehovalvonta

Kun koulut alkavat, on mediassa näkyvästi juttuja siitä kuinka poliisi tehovalvoo ajonopeuksia ja suojatiesääntöjen kunnioittamista koulujen lähistöllä. Koulujen lähelle tuodaan ekaluokkalaisista varoittavia kylttejä.

Hienoa vai mitä? No, ei muuten ole hienoa. Se, että tämä kampanjointi ylipäätään on tarpeellista ja siihen satsataan, kertoo jo kaiken siitä kuinka kieroitunut ja epäterve liikennekulttuuri Suomessa on vallalla. Ei liikenteessä pidä noudattaa tieliikennelakia (nopeusrajoitukset, suojatiet) vain koulujen alkaessa, vaan AINA, siis ihan joka ikinen päivä. Näiden valvottavien asioiden pitäisi siis olla itsestään selvyys, että ollaan varovaisia siellä liikenteessä, aina eikä vain silloin kun koulut alkavat ekaluokkalaisilla.

Kaiken huipuksi, osa näistä kamnpanjoista on asenteeltaan sellaiselta haiskahtavia, että kyse on enemmänkin tästä: "Parahin autoilija, kuten tiedät, nyt alkavat koulut ja teillä liikkuu paljon ekaluokkalaisia. Ekaluokkalaiset eivät eivät tiedä Suomalaisen liikennekulttuurin kirjoittamattomia sääntöjä, osalle heistä on jopa misinformoitu, että autoiljat väistävät heitä. Joten, yöunianne säästääksenne, ja välttyäksenne tehovalvonnan sakkorangaistuksilta, höllätkää vähän näön vuoksi koulujen läheisyydessä ja pieniä koululaisia nähdessänne, kunnes nämäkin sosiaalistuvat siihen, että he kiltisti odottavat kaikkien autojen menevän ensin ennen kuin astuvat suojatielle, kuten kunnon koululaisen pitääkin. Uskoisin lasten oppivan maan tavoille muutaman viikon sisällä, etenkin kun soitamme heille autokeskeistä "Lasten liikennelaulua"-tehosoittona musiikkitunneilla."

Ehkä joku sanoittaa uuden laulun ekaluokkalaisille liikenteessä jossa kuvastuvat todelliset asenteet ja se käytös mitä lapsilta odotetaan ja johon osa vanhemmista heidät on opettanut koska vanhemmat (joista suurin osa itse ajaa) eivät myöskään luota kanssa-autoilijoihin:

Turvaliivi aina muista, muuten ei sun kulku luista.
Kypärä, kyynär- ja polvisuojat, muuten kohtaat sinun Luojan.
Suojatietä aina käytä, mutta vasta kun...
on kaikki autot menneet ohi sun

Jos Suomalainen liikennekulttuuri olisi terve, ja lakeja noudatettaisiin ei kampanjoita tarvittaisi. Se, että pitää tehovalvoa ja tiedostaa ekaluokkalaisista, on vain yksi lisätodiste sillä kuinka degeneroituneeksi tämän maan liikenne on mennyt. Kai seuraavaksi joku haluaa lasten kulkevan kouluun turvaliiveissä, jotta autot paremmin huomaavat heidät kun pläräävät radiokanavaa tai puhuvat puhelimeen ajaessaan.

Ylöjärventien kevyen liikenteen väylä edistyy - talviaikataulut tulevat

Vuodesta 1998 kiireellisenä projektina ollut (en edes vitsaile) Ylöjärventien kevyen liikenteen väylä rakennetaan viimein kahdessa vaiheessa. Tänä kesänä 2012 toteutetaan kiireellisempi väli Vuorentaustantien risteyksestä aina kaupungin rajalle Mikkolantielle. Tämän välin rakentaminen on järkevää, koska Ylöjärvelle ei mene Lamminpäässä yhtään vaihtoehtoista asuinkatua jota pitkin voisi helposti pyöräillä Ylöjärvelle. Toinen osuus, eli Vuorentaustantien risteyksestä aina Myllypuronkadulle tehdään ensi kesänä.

Nykyäänkin pyöräily Myllypuronkadulta - Vuorentaustantien/Ylöjärventien risteykseen on tosin erittäin turvallista hieman kiertäen käyttämällä asuinkatuja (Myllypuronkatu-Saarikorventie-Hätiläntien uusi kevytväylä (polku) jne). Näin ajaen tulee myös vähiten jyrkkiä nousuja, jopa vähemmän kuin Ylöjärventietä käyttäen.

Tänä kesänä Skanska on repinyt entiset jalkakäytävät ja ajorataa auki, paikalla on valo-ohjaus koska käytössä on vain yksi kaista Ylöjärven suuntaan. Tosin jostain syystä jopa jotkut ajoradalla pyöräilevät maantiepyörät kokevat oikeuksekseen ohittaa valoissa odottavan autoletkan ja seikkailla päin punaista. Autot eivät myöskään tunnu noteeraavan 30km/h työmaarajoitusta lainkaan, vaikka kaivinkone olisi töissä hyvin lähellä ajorataa. Iltainen huviajelu ja moporälläys on myös jatkunut entiseen malliin, tosin mopopojat usein menevät päin punaisia ja käyttävät työmaa-alueen reunoja vastaantulijoita väistääkseen, eli meno on lievästi sanottuna villiä sivusta katsojan silmin.

Suureksi yllätyksekseni, työmaa ja valo-ohjaus ei ole lainkaan hillinnyt Lamminpään liikennettä, välillä on nähty iltapäivisin valoissa autoletka joka ulottui Hiihtäjäntieltä aina kauas alamäkeen nykyiselle Sisu-pubille asti, ties pidemmällekin. Onko reitti niin houkutteleva verrattuna Vaasantiehen, että ennemmin kärsii vaikka yhdet valot kuin kiertää? Nämä autot kuitenkin saapuvat aina Myllypuron suunnasta, jolloin heille tarjoutuu lukuisia reittivaihtoehtoja. Raskaan liikenteen läpiajo jatkuu myös entiseen malliin, tosin suuremman kaluston seikkailu yhdellä kaistalla näyttää siltä kuin norsu tanssisi trapetsilla, tasapainoillen puolelta toiselle.

Hillitseekö kaventuva ajorata sitten ajonopeuksia alueella, olen asian suhteen skeptinen.

Sananen joukkoliikenteestä. Harmittelen vielä että iso-osa Lamminpäätä menetti asiointiliikenteen Lielahden Prismalle, siinä oli meidän perheen talviajan henkireikä ruokakaupan suhteen, koska pienten lasten kanssa pääsi aivan kaupan eteen ja edestä kyytiin ilman pitkiä kävelyjä ostosten kera.

Autoa ei hankita, tavarafillarille iso ehkä, bussilla ei enää pääse, eikä Lielahteen meneville 21-linjan pysäkeille ole realistista mennä enää (eikä ylämäkeen voi raahata kahta pientä lasta ja neljää ostoskassia). Valitettavasti Länsilinjat ei ainakaan vielä liikennöi Turvesuonkatu-Enqvistinkatu linjalla Lietsun vuoroillaan. Uuden linjan 21 uusi pysäkki on meille 800m ja liikennevalojen päässä, menomatka alamäkeen, paluumatka pelkkään ylämäkeen. Lannemäen pysäkille olisi reilu 1km! Suosi siinä sitten joukkoliikennettä. Toivottavasti on vähäluminen talvi ja kevyt väylät kerrankin kunnossa ettei bussia ehdi edes ikävöidä ja pyörän käyttö isompaankin asiointiin luonnistuu. Toisaalta, aina voi mennä keskustaan ruokakauppaan, kuten ennen Lielahden Prismaa ja asiointilinjaa tuli tehtyä. Tämä lienee se todennäköisin vaihtoehto, länsilinjojen bussit ovat kalustoltaan miellyttäviä ja tilavia ja itse en linjaa 18 ikävöi muutoinkin suoran Tammela/Tays-yhteyden takia.

Aamulehti trollaa taas kävelykatujen vastaisessa kampanjassaan

Olen jo aikaisemmin huomauttunut että Aamulehdessä on tapana tietyin väliajoin kirjoittaa kuinka Kuninkaankadun kävelykadulla ei kauppa käy, humalaiset vaan örveltää ja katu on autio ja hiljainen (todellisuus on tietenkin jotain muuta kuin artikkelin antama kuva, vai keitä ne ihmiset siellä tänäänkin oli?).

Aamulehti, tuo Suomen #1 sanomalehtitrolli, diskursseihin oman ala-arvoisen panoksensa antava likakaivo, kunnostautuu jälleen kävelykeskustoja mustamaalaavana paperijätteenä.

En edes jaksa lähteä osoittamaan niitä virheitä, ja harhaluuloja joita lehti kokee tarpeelliseksi painaa. Totean vain, että:

AAMULEHTI TROLLAA.

Pyöräily Kelloportinkadulla?

Näytä suurempi kartta

Kuten kuvasta näkyy (ja ne jotka ovat paikalla käyneet ovat havainneet) osoittaa liikennemerkki pyöräilijöiden osuudeksi tuon oikeanpuoleisen osion. Oletan, että tällä tarkoitetaan tätä alueen halkovaa sileää asfaltoitua osiota, muun alueen ollessa kivetystä. Oletustani vahvistanee se, että tämä asfaltti liittyy Pellavanlikanpolun samaiseen pyöräkaista/kivetys-yhdistelmään jossa samankaltainen liikennemerkki.

Herääkin kysymys, miksi pyöräillessäni alueella KAIKKI, ja liioittelematta sanon KAIKKI jalankulkijat käyttävät pyöräkaistaa, eli alueen ainoaa sileää kaistaletta, eivätkä sitä usean metrin levyistä kiveystä joka heille on varattu? Pyöräily kiveyksellä on vähintäänkin epämiellyttävää. Väitän, että kävely on kivetyksellä on ihan ok, ei lainkaan vaivalloista. Väitän myös, että rollaattori/pyörätuoli/lastenvaunut ovat kiveyksen kanssa täyttä tuskaa, joten sileää päällystettä on pakko käyttää. Herääkin kysymys, romahtaako alueen kulttuurihistoriallinenlöpöhöpömerkitys, jos jalankulkijoillekin tehdään tasaista tietä? Vai olisiko liian helppoa jos kaikki oppisivat lukemaan liikennemerkkejä, ainakin Suomen taitavimpina autoilijoina itseään pitävät Tamperelaiset tuntuvat ylpeilevän liikennesääntöjen tuntemuksellaan ("taluta se vitun pyörä suojatien yli!" ei saa ajaa!"), joten pitääkin ihmetellä keitä nämä jalankulkijat ovat.

Tämä pätee vieläkin

Kun haluat päästää jonkun päiviltä, kannattaa tehdä se
autolla. Mopoautokin näköjään kelpaa.

http://www.hs.fi/kotimaa/Nuorelle+mopoautoilijalle+kuolonkolarista+300+euron+sakko/a1305560021760

Kuten tuo alkukevään juttu osoittaa, on se kumma kun peltilehmällä toisen elämän päättäminen annetaan niin helposti anteeksi, eikä tässäkään tapauksessa voida esim. ajokortin saamista viivästyttää. Vieläpä suojatien eteen pysähtyneen auton ohittaminen, jonka pitäisi olla isompi rikos, ei paina mitään. 

Autoilijoilla on vieläkin tappolupa ja päälleajo-oikeus, pidetään se mielessä.

Onkohan jossain tilastoa, mikä on autolla selvinpäin, tai humalassa tehdyn henkirikoksen tekijän keskimääräinen tuomio Suomessa ja sakkojen määrä. Kuinka moni on joutunut oikeasti istumaan vankeutta?

Tamperelainen byrokratia

Vilkaisin Tampereen yhdyskuntalautakunnan eilisen kokouksen pöytäkirjaa. Salhojankadun kevyen liikenteen väylän suunnitelmasta oli jätetty esimerkillinen muistutus jossa ehdotettiin yksisuuntaisia pyöräkaistoja yhdistetyn kvl:n sijaan. YLA kumileimasi alkuperäisen suunnitelman, mikä yllätys!

Mutta hienoa perinpohjaista kansalaisaktiivisuutta muistutuksen jättäjältä, ehkä sillä on jotain vaikutusta. Jotenkin YLA:n toimintaa pöytäkirjoista seuranneena tuntuu että päätösehdotuksia ei kyseenalaisteta kuin todella todella harvoin.

Mutta silti jäi vähän paha maku kun luin muistutuksen saanutta vastinetta

"Tampereen kaupungilla on keskusteltu ja ideoitu pyöräkaistojen/1-suuntaisten pyöräteiden toteuttamista kokeilutyyppisesti, jolloin saataisiin käyttäjäkokemuksia tulevaisuutta varten. Vielä tällaista pilottikohdetta ei ole toteutettu. Salhojankadun kevyen liikenteen väylälle tällainen ratkaisu ei sovellu verkollisesti kovin hyvin, sillä Tammelan alueella ei ole muuallakaan näitä toteutettu"


Eli, asenne on että kun ei olla ennenkään näitä tehty ei voida niitä tehdä, pitää olla kokeilu ensin. Onpa kankeaa ja hämäläistä, etten paremmin asiaa kuvailisi. Olisipa autoilukin jämähtänyt Tampereella siihen, että kun ei oltu ennen autotietä kokeiltu on pysyttävä kärrypoluissa. Varmasti kokeilunhalua löytyy tämän liikennemuodon suhteen enemmän kuin pyöräilyn.

Työmatkaliikenteessä

Kun olen nyt harjoittanut tätä blogissani aiemmin mainittua uutta pyöräilyfilosofiaa, olen valitettavasti havainnut seuraavia asioita.

- Ihmisten ajoasennoista ja takapuolen liikkeestä päätellen ajellaan väärin säädellyillä satuloilla/tangoilla, tai väärällä runkokoolla.

- Liian moni (yllätyksekseni naiset) kokevat kevyen liikenteen väylien olevan oman kuntoisuutensa todistamiseen tarkotettu kilvanajoreitti. Onhan kiva väittää harrastavansa liikuntaa, jos ajaa 4km pyörällä työmatkaa, mutta ei se maantielenkkiä korvaa.

- Liikennevaloja ei noudateta, ja vielä oletataan muiden tielläliikkujien sympatiseeraavan itseään liikkujaryhmänä. 

- Liikennevaloissa on joidenkin pyöräilijöiden pakko pysähtymisen sijaan kiertää paikallaan hyvin laajassa kaaressa ympyrää, tämä näyttää hullulta ja on usein myös tarpeettoman vaarallista jos paikka on vilkkaasti liikennöity. Vinkki, sen jalan saa myös irti siitä lukkopolkimesta (kokemusta on), jos ei saa, älä käytä niitä, olet vaaraksi itsellesi ja muille. Jos et yllä pyörän päältä maahan edes varpaanpäilläsi, ajat väärää fillaria tai säädit sen pieleen ja aiheutat tarpeetonta vaaraa itsellesi.

- Valittavan usein, Tamperelainen pyöräilijä ei paljoa Tamperelaisesta autoilijasta eroa, välinpitämätöntä, minäminä-asenteellista ja vaarallista kilpa-ajoa kun pitäisi vain liikkua pisteestä A pisteeseen B. En ymmärrä kumpaakaan.

Päivän paras, tasaisella nämä kilvanajo naiset ohittavat minun kruisailuvauhtini, mutta yksikään kolmesta ei osannut vaihtaa vaihteita Pispalan ylämäessä, jolloin kruisasin heidän läähättävistä olemuksistansa ohi. No, ei se mitään. Sitten Pirkankadun telineiden kohdalla yksin päätti ottaa asemansa takaisin ja veti hyvin erikoisella ajolinjalla minusta ohi, koska hän halusi selvästi olla sen muutaman sekunnin aiemmin ja hikisempänä duunissa. No, kaksi muuta törttödaamia ohitti minut Pyynikin kirkkopuiston (jossa ei tietenkään ole runsaasti jalankulkijoita, vanhuksia, lapsia....) tiellä juuri silloin kun ohitin jalankulkijaa. Ohitus tapahtui tietenkin hivotellen tankoani niin että meinasin älähtää. Valitettavasti kumpikaan daameista ei kokenut tarpeelliseksi noudattaa Hämeenpuiston punaista valoa, joten en päässyt soittamaan suutani heille siitä kuinka pyörissä on jarrut ja tämä ei ole mikään kilpailu.

Pitäisikö tässä oikeasti itsekin todistella kuntoansa (teen sen ennemmin oikeilla lenkeille, useimmiten juosten nykyään) ja antaa ensin näiden trikoodaamien mennä ohi parin kilsan verran, sitten iskeäkin se vaihde silmään, polkimet lukkoihin ja ajaa 30km/h keskivauhdilla ohi koko porukasta ihan vaan vittuillakseen. Ei pitäisi, koska tämä olisi älyttömän vastuutonta ja vaarallista liikennekäyttäytymistä yhdistetyillä kevyen liikenteen väylillä. Tosin, jos vaihtaisi ajoradalle vittuilua varten, sehän olisi ihan ok. Jospa kuitenkin pidättäydyn herrasmies-filosofiassani ja tyydyn paheksumaan kanssapyöräilijöitäni, joissa toki näen paljon hyviäkin liikkujia jotka eivät tunnu ajavan hampaat irvessä, mutta liian paljon näitä uskomattomia törttöilijöitä, joiden vuoksi koko liikkujaryhmää leimataan. 

Voisin lyödä vetoa, että monet näistä kesällä pyöräilemään innostuneista ajavat talvisin omalla autolla. Selittäisi asenteen ja välinpitämättömyyden muita liikkujia kohtaan. #Cheapshot#

Aamulehti ja kävelykatuihin liittyvät uutiset

Tämän päivän (tiistai 22.5) Almulehdessä oli iso juttu Kuninkaankadun kävelykadun ongelmista. Tammerkosken yrittäjien Juha Turuselta on saatu lainaus tapauksesta jossa laitapuolen kulkija on tullut syömään sormin ravintolan seisovasta pöydästä. Juttu aloitetaan mahdollisimman negatiivisesti ja raflaavasta, aivan kuin tämä olisi arkea Kuninkaankadulla.

Jutussa mainitaan mm. "[i]hmiset karttavat alueen liikkeitä, eivät halua ottaa lastaan mukaan sinne, eivätkä halua mennä esimerkiksi kahvilaan, jossa joku örisee tai käy päälle". Saamme lauseen, joka sisältää räikeitä yleistyksiä ihmisistä, kun joku helkutin päivä Kuninkaankadulla kulkee laumoittain ihmisiä, jotka selvästi ovat siellä väkipakolla, koska eivät tahdo sinne mennä. Räikeiden yleistysten lähteeksi annetaan jutussa Tammerkosken yrittäjien pj. Juha Turunen.

Jutussa ei tartuta tarpeeksi siihen, että Alko, sekä Vapaakirkon ruokajakelu ovat todellisia laitapuolen magneetteja, vaikka perusviestiltänsä artikkeli pyrkii kohti rakentavaa otetta. Toisaalta, Aamulehden artikkeli maalaa aivan omiin kokemuksiin nähden todellisuudesta räikeästi irrotetun ja huikeasti kärjistetyn mielikuvan Kuninkaankadun ongelmista. Jokainen voi empiirisin havainnoin todeta, että arkipäivinä Kuninkaankadulla riittää ihmisiä, sen varsin sivuisasta, miltei syrjäisesti sijainnista huolimatta. Katu välittää suurta ihmismäärää, jota se ei välittäisi jos se olisi autoliikenteen käytössä. Mitä tulee siihen ettei ihmiset uskalla mennä sinne lapsiensa kanssa, nämä ihmiset lienevät vähemmistössä, kun lapsiperheitä näkee joka ikinen päivä hyvinkin viihtymässä kyseisellä pätkällä tai kulkemassa läpi. Kyllä itsekin mieluummin kuljen kävelykadun läpi pienten lasten kanssa, kuin vilkasliikenteisen Hämeenkadun vartta. Entäpä ne kahvilat, joihin ihmiset eivät spurgujen takia halua mennä? Kuninkaankadulla ei ole minun mittapuuni mukaan yhtäkään kunnollista kahvipaikkaa, joten miksi pitäisi mennä näihin olemassa oleviin? Lähin hyvän kahvin lähde on Kahvila Valo, jonne vien rahani mieluummin. Ehkä Kuninkaankadulle pitäisi saada niitä kahviloita, joissa ne turistitkin voisivat poikeita, sellaisia oikeasti miellyttäviä ja laadukkaita, erikoiskahvinsa tuntevia kuppiloita joista saa vaikka lasin viiniä jos sikseen tulee.

Outoa uutisointia, ja ongelmien turhanpäiväistä paisuttelua.

Kehityksen käsijarrut

Tiistain Aamulehdessä oli mielenkiintoinen mielipidekirjoitus nimeltä: "Autoton keskusta olisi autio keskusta", kirjoittajina Pirkanmaan yrittäjien tj. Jari Jokilampi, ja Tampereen Yrittäjien pj. Mika Tolonen.

Suosittelen kirjoituksen lukemista, etenkin jos on lukenut esim. Joensuun tai Jyväskylän kävelykeskustojen rakentamista vastustaneita mielipidekirjoituksia kauan sitten, sillä tämän mielipidekirjoituksen retoriikka on täysin identtistä tähän 90-luvun "kaupat kuolee jos autolla ei pääse"-kiljuntaan.

Kirjoitus kertoo mm. seuravaa:

"Kaupungin päättäjien on syytä kuunnella yrittäjiä, jos halutaan säilyttää Tampereen keskusta elävänä ja elinvoimaisena. Kaupunki voi vaikuttaa keskustan kauppaliikkeiden menestymiseen hyvällä suunnittelulla. Keskustan liikkeet eivät ole vain kaupunkikuvan koristeita ja nähtävyyksiä. Kauppoihin pitää asiakkaiden myös päästä ostoksille, vieläpä helposti".

Kyllä, ei mitään moitittavaa. Jos liikekatu välittää maksimaalisen määrän ihmisiä, kulkutapaan katsomatta, ja vieläpä ihmisiä jotka voivat noin vain poiketa ostoksille, on liikkeillä todellakin hyvät mahdollisuudet menestyä. Mutta, jatketaanpa Tamperelaisten yrittäjäjärjestöjen matkassa:

"Jo nykyiselläään monet keskustan erikoisliikkeet ovat vaikeuksissa, koska asiakkaat hakeutuvat reuna-alueiden marketeihin. Kauppiaat kuulevat jatkuvasti, että asiakkaat eivät tiedä, miten autolla pääsee paikalle ja ylipäätään keskustassa liikkumaan"

Kirjoittajat myös attribuoivat Aleksis Kiven kadun katkaisemisen syyksi siihen, että muutamassa vuodessa 26 pientä yritystä joutui lopettamaan tai muuttamaan pois. Mitään tarkempaa faktatietoa tälle väitteelle ei tietenkään tarjota, ei tietoa yritysten määrästä, ei tietoa siitä oliko AK-kadun sulkeminen syy lopettamiselle ja miten tämä on varmennettu. Ovatko kirjoittajat kenties katsoneet jäsenrekistereistä kaikki lopettaneet tai poismuttaneet yritykset, joiden toiminta päättyi/muutti AK-kadun katkaisun jälkeen, ja päättivät että tämä juuri oli syy muutoksille?

Kirjoittajat ottavat Hämpin parkin (massiivinen maanalainen pysäköintiluola Hämeenkadun alla) avosylin vastaan, mutta lisäävät että keskustan kivijaloissa sijaitsevilla erikoisliikkeillä "ei ole elinmahdollisuuksia, jos paikalle ei pääse autolla".

Esimerkeiksi he heittävät joulukinkut ja kodinkoneet, joita he eivät usko kenenkään rahtaavan pysäköintihalleissa odottaviin autoihin. Kodinkoneita keskustassa myydään pääasiallisesti, Stockmannilla (oma pysäköintitalo, ehdottomasti lähin pysäköinti siellä ja lyhin matka viedä se kodinkone), Sokoksella (sama kuin edellinen), Koskikeskuksessa (sama kuin ed.), Anttilassa (sama kuin ed.). Samaisista kaupoista saa myös niitä helkkarin joulukinkkuja, ja kyllä, sama pysäköintitalo on käytössä. Eli mikä olikaan taas Tampereen autoilij, anteeksi yrittäjien argumentti? Joulukinkkuja saa myös kauppahallista, jonka kanssa samassa korttelissa on se Sokoksen parkkitalo. Ei hyvää päivää, keksikää hieman fiksumpia argumentteja.

Kun ostin Hifiä eräästä Kyttälän yrityksestä, en tarvinnut omaa autoa kun kalliit vehkeet tietenkin TUOTIIN minulle kotiin. Missä on se keskustan kodinkonemyymälä, jonka eteen on saatava oma auto peräkärryineen, jotta Jorma 59-v saa köyttää veljensä kanssa rööki huuleessa sen juuri ostetun jenkkikaapin asianmukaisesti kiinni?

Yrittäjät myös muistuttavat että Tampereella on kylmä ja terassikausi lyhyt, joten kävelykeskustalle ei ole edellytyksiä. He tietenkin viittaavat aivan suoraan vieläpä Keski-Eurooppaan, jossa homma toimii kuulemma vain ilmaston takia. Miksi yrittäjät sulkevat samalla silmänsä pohjoisemman Jyväskylän harvinaisen elinvoimaiseslta kävelykeskustalta, joka saa Tampereen näyttämään moukkamaiselta Neuvostokylältä Hämeenkatuprospekteineen. Vai onko keski-Suomessa vain niin paljon taitavampia ja innovativisiempia yrittäjiä, että homma saadaa toimimaan? Tässäkö se todellinen syy sille miksei Tampereella ei voida lisätä kävelykatuja, yrittäjien oma saamattomuus ja lahjattomuus liiketoiminnan saralla.

Lopuksi yrittäjät yrittävät löydä vyön alle:

"Keskustan liikkeet ovat myös turvallisuustekijä. Ei kai kukaan halua keskustaa, jossa on vain kaljakuppiloita ja seinän viereille rosikiva kaljaveikkoja."

Huh huh mitä uhkakuvien maalailua, vailla mitään todellisuuspohjaa. Eli näiden aitojen yrittäjäjärjestöjen mielestä autoton keskusta on turvaton kaljakuppiloiden täyttämä paikka, missä kustaan vain seinille. Olin viikonloppuna Jyväskylässä, ja olin jälleen aivan haltioissani siitä miten keskusta oli saatu ihmisten käyttöön aivan eri lailla. Kyllä, siellä oli kaljakuppiloita, mutta niitä on nytkin aivan älytön määrä autoliikenteelle uhratulla Hämeenkadulla. Kummalla oli enemmän kuseskelijoita ja kaljaveikkoja, no arvatkaapa. Hämeenkatu on yksi hörhömagneetti, autoliikenteestä huolimatta, mutta tätähän ei oman auton sisältä voi havainnoida. Jyväskylässä oli perheitä jonottamassa jäätelöä aurinkoisena päivänä, kirjakauppoja, ruokaravintoloita, vaatekauppoja (samat ketjut kuin Tampereella), Sokos, kahviloita yms. yms. eli kävelykadun tarjonta oli erittäin monipuolinen.

Kysymys onkin, miksi yrittäjien retoriikka ontuu, miks uhkakuvia pitää maalailla, kun niille ei ole mitään todellisuuspohjaa. Miksi esim. Jyväskylää ei mainita heidän kirjotuksissaan, vaan aina verrataan Tamperetta keski-Eurooppaan? Mihin he ylipäätään perustavat väitteensä?

Muistan kun takavuosina Lasikoisio tjsp. nimistä yritystä keskustorin laidalla pyörittänyt henkilö vaati lehdissä autoilun edellytysten parantamista keskustassa ja ilmeisesti muutti yrityksensä siksi Hämeenpuistoon, jossa autolla pääsi oven eteen mainiosti. Lasikoiso oli kiva myymälä, josta itsekin hain muutaman tavaran autoilumyönteisestä yrittäjästä huolimatta, mutta pärjäsikö Lasikoiso uudella autoilun edellytyksiä tukeneella paikallansa? Ei pärjännyt.

Bottom line - Jos yrityksen liike-idea ja toimintamalli on yksinkertaisesti niin hataralla pohjalla, että se ei kestä a) pientä muutosta liikennejärjestelyissä b) sitä ettei oven eteen voi pysäköidä - ei yrityksellä ole tulevaisuutta. Ei kukaan voi vuonna 2012 perustaa omaa liike-ideaansa sen varaan, että yrityksen oven eteen on päästävä omalla autolla, ja kuvitella pyörittävänsä yritystä kaupungin kalleimmassa ydinkeskustassa, jossa tila on jo valmiiksi kortilla.

Mainitaan nyt vielä loppuun ne Kuninkaankadun alkoholistit, nämähän ovat autoilijoiden suosikkiargumentteja joilla lytätään kävelykadut. Itsekään en pidä Kuninkaankatua onnistuneena kävelykatuna, koska se ei ole kovin yhtenäinen pätkä suhteessa muuhun kaupunkikeskustaan. Toisaalta, yrittäjien vaihtvuus ei ole mitenkään suurta kadulla, eikä niitä spurguja ole siellä sen enempää kuin missään tavallisessa automarketissa jonka yhteydessä on Alko. Vertailun vuoksi, Lielahden Citymarketissa ja sen ulkopuolella on aina spurguja, koska siellä on, arvastit oikein, Alko! Lielahden Prismassa ei ole Alkoa, eikä siellä koskaan ole remmejä hengaamassa sisällä, eikä ulkona.

Voi ei, pyhä Tamperelainen autoilu ei ole siis onnistunut karkoittamaan seinille kuseskelevia kaljaveikkoja, miten tässä näin on päässyt käymään!

Uuden pyöräilyfilosofian äärellä - havaintoja työmatkaliikenteestä

Edellisessä kotikaupungissani, liikuin aina pyörällä. Olihan kyseessä pyöräilykaupunki, jossa jokaisella kevyt väylällä sai ajaa pyörällä, ja ne joilla ei saanut olivat todellisia poikkeuksia, joita oli harvinaisen vähän. Minne vain, jopa sumusimmille teollisuusalueille, pääsi laadukkaita pyöräteitä pitkin. Ja ennen kesät olivat pidempiä ja miehet rautaa jne. jne. jne. Tampereella asiat ovat tietyissä paikoissa vähän päinvastaisia, pelkälle jalankululle pyhitettyjä, pyöräilyyn täysin turvallisia, tarpeeksi leveitä ja soveltuvia väyliä on runsaasti. Pyöräreitit eivät ole suorimpia mahdollisia, eikä kaikkialle ole pyöräily-yhteyksiä.

Pukeutuminen. Edellisessä kotikaupungissani, ajoin aina kaupunkiasiointini ihan normivaatteissani, farkuissa yms. enkä voinut kuvitellakaan että pistäisin pyöräilyvermeet niskaan mennäkseni kirjastoon. Miksi siis Tampereelle muuttaessani annoin itselleni uskotella, että pyöräily on parasta kun pistää trikoot päälle ja leikkiä olevansa Tour de France-ajaja, väärinymmärretty sankari jota autoilijat ja jalankulkijat vainoavat. 

Nykyiseen pyöräilyfilosofiaani ovat vaikuttaneet tietenkin pahamaineiset, pyöräilystä mitään tietämättömät Hollantilaiset ja Tanskalaiset pyöräblogit, joissa toinen toistaan tyylikkäämmät trendi-pellet hiihtelevät hitaahkosti, kiirettömän oloisesti laadukkaan infrastruktuurin keskellä, pystyasennossa ajaen. 

Huomasin, että farkuissa voi ajaa trekking-pyörää, vaikka sitten hitusen etunojassa. Eikä hikoileminen ole mikään ongelma, koska coolina herrasmies-cruisailijana, en tietenkään hikoile. Toisaalta, pohjakuntoni myös vaikuttaa tähän, ettei hikeä ihan heti ala pukkaamaan pyörän selässä. Olinhan jo pyöräilyvarustelukilpailu-ihmisenä toistellut itselleni, että samalla 10km matkalla voittaa ajallisesti 25km/h keskiarvolla (jolloin minullakin on hiki) vain 11 minuuttia verrattuna 17km/h keskivauhtiin, jolloin ei ole hiki ja voi mennä kivoilla kaupunkikuteilla rennosti. Itse yritin ajaa nyt 15km/h keskivauhteja, mutta noin hitaaseen pyöritykseen en edes cruisaamalla päässyt. 

Ajattelin myös, että ainut keino lännestä yliopistolle on mennä rantatien kautta, koska siellä voi nimenomaan ajaa kovaa verrattuna Pispalan valtatien reittiin, ja olihan Tammelan puistokatu mielestäni ainut selkeä reitti yliopiston suuntaan lännestä tultaessa. Nyt löysin itseni ajamasta Pispalan valtatien kautta keskustaan, ja huomasin että tämä reitti jota olen sorsinut on oikeasti toimiva, ja Pirkankadulle päätyy aamun myötätuulessa lähes itsestään. Ajattelin aina, että Hämeenpuisto-->Tampereen valtatie reitti olisi ihan epäreilu pyöräilijälle, koska silloin joutuu kiertämään hitusen enemmän. Kun sitten ennakkoluulottomasti lähdin tälle reitille, tajusin että säästän aikaa, reitti toimii, ja eihän tässä tarvitsekaan hikoilla ja ajaa kilpaa jokaista matkaa.

Olen ennenkin puolustanut kanssapyöräilijöitäni Tampereella, mutta en vain voi käsittää miten niin lukuisat pyöräilijät ensinnäkin, selvästi ajavat kilpaa toisiaan vastaan työmatkaliikenteessä (toimintaa joka autoilijoilta tuomittaisiin välittömästi hengenvaarallisena sekoiluna), ajavat yhdistetyillä väylillä joilla on paljon jalankulkijoita aivan järjettömiä vauhteja, eivät osaa käyttää jarrujansa taikka säätää tilannenopeutta tilanteen mukaan, ottavat jatkuvasti tarpeettomia riskejä risteyksissä, jättävät valoristeykset noudattamatta ihan järkiään. Pakko kysyä, että onko ihmekään jos pyöräily ei herätä hirveästi sympatioita joissakin ihmisissä, kun meidän sakista löytyy näitä Tour de France-mentaliteetillä jalankulkijoiden seassa painavia Road rage- sekopäitä, jotka kokevat infrastruktuurin puutteiden olevan sellainen laiminlyönti, joka vapauttaa heidät tieliikennelain noudattamisesta. 

Kyllä, kaikenlaiset keski-ikäiset naiset kiitivät ohitseni onnensa kukkuloilla kun ajoin harkitun hitaasti, mutta jos he noudattivat valoja, sain heidät aina kiinni seuraavassa valoristeyksessä. Joten hikihatussa ajamisesta ei todellakaan hyödy Tampereen valosumissa yhtikäs mitään, ellei tee kuten nuo lainsuojattomat ja mene päin punaisia jatkuvasti.

Haluaisinkin, että useampi ihminen antaisi itsellensä sen 10, tai peräti 20 minuuttia lisää matka-aikaa, jos se vain on mahdollista ja kokeilisi hitaamman pyöräilyn filosofiaa. Se vaatii keskittymiskykyä, ja nopeusmittaria, ettei vauhdit nouse yli 20km/h muualla kuin alamäissä (jos turvallista), mutta cruisaillessa näkee ja nauttii ympäristöstä aivan erilailla. Kaupungeissa pyöräily ei ole urheilua, ei se tarvitse olla aerobinen suoritus, se voi myös olla pelkkä tapa liikkua paikasta A paikkaan B.  Jätä trikoot kotiin, säästä ne maantielenkkejä varten, löydä uusi tapa pyöräillä. 

Rentoudu, liikenteessä ei tarvitse olla kiirettä ja stressiä. Hitaallakin vauhdilla, minäkin ohitin ne Pirkankadun päässä puuroutuvat Pispalasta päin tulevat autoletkat joka päivä tällä kiirettömällä filosofialla, ja iloisesti hymyilin paikallaan seisovalla autoletkalle. Tuodaan herrasmies/naispyöräily takaisin muotiin, ollaan kohteliaita ja harkittuja, noudatetaan sääntöjä ja varataan se pari lisäminuuttia. Ei olla hiestä valuvia vihaisia trikoomiehiä, paitsi sitten kun ollaan oikeasti lenkillä. Sitten päästetään se piru irti, ja otetaan kropasta irti viimeinkin pisara. 

Uutisia länsirintamalta. . . .

Blogi on viettänyt hiljaiseloa, mutta joskus on pakko tehdä jotain opintopisteiden eteen, eli yliopisto pelkkä 5-7 vuotta jatkuva humalatila sentään ole.

Vaikkakin Tesomajärven kiertoliittymä heikentää (kaikesta suunnittelijoiden spinnistä) huolimatta kevyen liikentee olosuhteita Tesoman keskuksessa, kuuluu länsirintamalta myös jotain hyvää. Ylöjärventien uusi katusuunnitelma tuo massiivisen parannuksen Lamminpään pyöräilyolosuhteisiin ja luo loivan ja suoran reitin Ylöjärven loistavaan pyöräverkostoon.

Toisaalta, kokoojakadun statuksesta luopumisella ja aidolla liikenteen rauhoittamisella olisi luoto ajoradasta pyöräilylle suotuisa, mutta tämähän on utopistista ajattelua. Mihin Tampere tarvitsee tätä sisääntuloväylää? Vaasantien piti korvata se, muistaakseni aivan täysin. Mutta tien suosio on huikeaa, ja nopeudet myös yhtä huikeita. Yksi katusuunnitelmaa kommentoinut paikalllinen olikin vaatinut raskaan liikenteen läpiajokieltoa, mutta sehän ei kaupungille passannut, sama miten paljon vaurioita talojen rakenteille syntyy. Eihän rekkaliikenne voisi mitenkään ajaa Mäkkylään ja Vaasantielle ihan oikeasti Vaasantietä, koska se tarkoittaa kahta ylimääräistä valoristeystä. Kyllä olisi heti sorrettu ammatinharjoittajien vapautta ajaa ylinopeutta asutuksen halki. Yhdyskuntalautakunta myös hyväksyi erään kommentoijan vaatimuksen suojatien lisäämisestä Hiihtäjäntien kohdalla. Paikka on luonnollinen ylityspaikka, monet menevät tästä kirjastoon (jota ei kohta enää ole) ja harjulle metsään. Vielä kun joku kunnioittaisi suojateitä.

Ylöjärventien ensimmäinen osuus (Saarikorventie-->Vuorentaustantie) toteutetaan 2012, eli töiden pitäisi alkaa minä hetkenä hyvänsä. Tesomajärven kiertoliittymää rakennetaan jo, valitettavasti. Idässä taas Teiskontien väylät jatkuvat pian Kalevaan saakka. Vaikka eroteltuja väyliä ei synnykään, niin ainakin Tampere rakentaa aivan tosissaan uutta infrastruktuuria ja parantaa vanhaansa, joten kyllä he jonkisortin kiitostakin ansaitsevat. Paitsi tuosta kiertoliittymästä. . . .

Katusuunnitelmat 23.1 (Ks. Ylöjärventie)
http://www.tampere.fi/liikennejakadut/katusuunnitelmat/23.1.-6.2.2012.html