Pyöräilyasiointi - Osa 3

Erehdyin tänään Lielahteen asioimaan, tajuamatta että siellä oli Sportia Pekan ja Expertin tukkutori. Autoja siellä, autoja täällä, autoja kohta minunkin päällä...

Suomen polkupyörätukku (Lielahti) - ei pyöräpysäköintiä, mutta ottaen huomioon heidän myymänsä tuotteet on ymmärrettävää ettei heille varmaan koskaan tule pyöräileviä asiakkaita.

Intersport Lielahti - pyöräpysäköinti rakennuksen nurkalla, pari normaalia telinettä. Ei mitään erikoista, mutta toimiva ratkaisu joka huomioi pyöräilijät. Pysäköinnin "piilossa" olevan luonteen vuoksi opastekyltti on erittäin tarpeellinen.

Lielahden Citymarkettiin pääsee Harjuntaustan kevyen liikenteen väylältä hienosti omaa väylää pitkin. Mutta jostain syystä tämä erittäin leveä väylä on merkitty jalkakäytäväksi? Miksi tätä pitkin ei saisi pyöräillä telineelle asti? Jalankulkijoiden määrä kyseisellä osuudella on myös aina vähäinen, joten en ymmärrä miksi pyöräilyn oletetaan tapahtuvan autojen tonttiliittymän kautta, tai että pyöräilijät taluttaisivat loppumatkan telineille.

Pyörätelineitä on riittävästi, mutta telineet sijaitsevat aukealla ja näin ollen jäävät ilman säänsuojaa.

Sisäänkäynnille johtavassa katoksessa on siis ostoskärryt, ja kesäisin siinä toimii marjamyyntiä. Marjamyynnin loputtua on skootteri ja pari pyörää pysäköity oven pieleen. Katokseen on aina pysäköityn pyöriä. Paremmalla suunnittelulla pyöräpysäköinti voisi ollakin tämän katoksen alla.

Mielenkiintoisena huomiona mainitsen, että kesäisin Lielahden Citymarketin pyörätelineet ovat olleet useasti 100% käytössä, ilmiö joka ei ole koskaan toteutunut Lielahden Prisman kohdalla.

Pyöräilyasiointi - Osa 2

Lidl Lielahti

Järki käteen ja ostoksille, mutta miten sinne pääsee pyörällä tai kävellen? Kuvassa Lielahden uljas Lidl, kuvattuna Lielahdenkadun kevyen liikenteen väylältä. Lidl sijaitsee syvällä kuopassa tiehen nähden. Lielahdenkadulta menee alas parkkipaikalle jyrkät portaat, jotka ovat mallia "epäilyttävä". Jyrkissä portaissa on mm. vain toispuoleinen kaide, joten ei parane sitten horjahdella sen 6x1,5l saskia-setin kanssa.

Pyöräily Lidliin tapahtuu Harjuntaustan kautta, tontille on kaksi tonttiliittymää joista tulevat autot aina kätevästi tukkivat kevyen liikenteen väylän. Olenpa itsekin tullut auton yliajamaksi juuri tämän Lidlin tonttiliittymän kohdalla, kun eräs autoliikennevirtaa tarkkaillut ajoi hiljaista vauhtia kylkeen. Kyseenalaistankin kahden tonttiliittymän tarpeen tämän liikkeen kohdalla, vedoten siihen häiriöön jonka poistuvat ja sisäänajavat autot aiheuttavat kevyelle liikenteelle, erityisesti muistaen että he ovat väistämisvelvollisia kääntyessään pihaan ja poistuessaan sieltä.

Harjuntaustan kevyen liikenteen väylältä kulkee hyvin kapea kävelyväylä halki Lidlin parkkipaikan. Jos klikkaa kuvan isommaksi, voi huomata että tämä väylä on korkea kanttikivinen ja äärimmäisen kapea. Voin kertoa, että kerran yritimme työntää esikoista lastenvaunuissa tuota väylää pitkin, mutta emme mahtuneet edes tuon ensimmäisen roskiksen ohitse. Kanttikivet ovat niin korkeat, ettei edes jykevä Brio-oikein pystynyt niistä keulimaan yli. Itse asiassa en ole eläessäni nähnyt kenenkään käyttävän tätä väylää. Jos väylä vain olisi toteutettu kunnollisena, se olisi erinomainen. Nykytoteutuksen vuoksi kyseinen väylä on käyttökelvoton. Toisaalta, onhan tässä enemmän yritystä kuin esim. Kodin Ykkösen puurivissä.

Ensimmäisestä kuvasta näkyy, että pyöräpysäköinti (nuo oudot koukut joita kukaan ei osaa käyttää) sijaitsee  nykyään invapaikkojen takana. Alunperin tuossa kohdalla ei ollut maalattuna invapysäköintiruutuja, ja paikalla oli pyöräpysäköinnin merkki. Jos bloggauksen ensimmäistä kuvaa katsoo, huomaa ettei kukaan oikeasti jätä pyöräänsä näiden koukkujen luokse. Kuvassa puolisoni polkupyörä on taiteiltu varsinaiselle pyöräpaikalle (itse epäilen vieläkin niiden olevan koiraparkin koukkuja!). Kuvitelkaa viereen pysäköity auto.

Lähetin alkukesästä Lidlin sivuston kautta palautteen siitä, kuinka halpa investointi on pyöräteline ja pyörät telineessä luovat siistimmän vaikutelman kuin nykyinen hajasijoittelu. Palautteeseeni vastattiin vain, että ehdotus on ohjattu kiinteistöstä vastaavalle taholla. Tänään 23.8 pystyin toteamaan ettei asian eteen oltu tehty yhtikäs mitään.

Vertailun vuoksi kannattaa katsoa tätä kuvaa esim. Joensuun Lidlistä, jonka pihassa on sisäänkäynnin läheisyydessä katoksellinen pyöräparkki. Katoksessa on pyörätelineet, joista tulee ketjulliset runkoon kiinnitettävät lukot. A-luokkainen ratkaisu, jollaisia toivoisin näkevän myös Tampereella.

Pyöräilyasiointi - Jatkuva sarja - osa 1

Tämän kirjoitussarjan tarkoituksena on kirjata ylös ihan lyhyesti erilaisten pyörällä asioimieni yritysten pyöräilypysäköinnin ja pyöräily-yhteyksien laatua. Aloitan kuvallisella analyysillä Lielahden Prismasta, sekä Lielahden Kodinkeskuksesta (Kodin Ykkönen, Gigantti Megastore).

Lielahden Prisma

Näkymä Turvesuonkadun kevyen liikenteen väylältä.

Näkymä Turvesuonkadulle katoksen sisältä.

Maanpäällinen pysäköintialue on inhmillisen kokoinen (miksi sellainen tehtiin kun kaupassa on maanalainen autohalli, itse kauppa olisi voinut olla pysäköintitilan kustannuksella suurempi) ja pyöräpysäköinti on sijoitettu omiin katoksiinsa, jotka sijaitsevat ilmeisillä jalankulkukäytävillä jotka yhdistävät kaupan sisääntulot Turvesuonkadun ja Lielahdenkadun kevyen liikenteen väyliin.

Prisman katoksen pyörätelineet näyttävät tarjoavan paikkoja lukuisille pyörille, mutta tosiasiassa pyorien laittaminen vierekkäisiin koloihin on hankalaa, polkimia saa asetella ja tankoja hangata yhteen jos näin haluaa tehdä.

Prisman katos on korkea, joten sateella vesi sataa kokemusten perusteella lähes aina katoksen sisään. Tässä katoksen korkeudella on haettu arkkitehtoonisesti sisäänkäynnin kanssa sopusuhtaista ratkaisua, jonka käytännön toimivuus on valitettavan heikko. Katos ei tee sitä mitä sen pitäisi, se ei tarjoa suojaa säältä, edes katoksen ostoskärryt eivät ole turvassa.







+ pyöräpysäköinnille hyvin tilaa
+ pyöräpysäköinti lähellä sisäänkäyntejä
+ kevyelle liikenteelle turvallinen parkkipaikka, jossa kevyelle liikenteelle omat selkeät kulkuväylät ja yhteydet Turvesuonkadun ja Lielahdenkadun kevyen liikenteen väylälle.

- Katos on liian korkea ja kovalla sateella vesi sataa sisään, pyörät eivät pysy kuivana.
- Telineet eivät käytännöllisiä, pyöriä ei saa vierekkäin mahtumaan telineisiin.

Vinkki asiointiin: Turvesuonkatua Viirapuiston suuntaan poistuvan pyöräilijän on lähes turvallisinta mennä ajorataa pitkin pois parkkipaikalta autojen reittiä, näin vältytään konfliktista Viirapuiston pään tonttiliittymän ja kevyen liikenteen väylän välillä.

Kodin Ykkönen ja Gigantti Megastore Lielahti

Kodin Ykkönen sijaitsee Lielahdenkadun varressa kevyen liikenteen pääväylän varrella. Kuulostaa hienolta, mutta todellisuus on jotain aivan muuta.

Valitettavasti tontille ei ole pyöräily-yhteyttä Lielahdenkadulta. Epävirallinen reittin on tietenkin heti muotoutunut tontin ja pyörätien väliselle rinteelle, ja sitä on peräti hieman vahvistettu. 

Kuten kuvasta näkyy, tuo nousu parkkipaikalta pyörätielle on lievä ylämäki, mutta korkeus ero ei ole niin suuri, että se olisi voinut olla syy loogisen ja luonnollisen pyöräily yhteyden toteuttamatta jättämiseen. 

Mutta mitä, onhan Lielahdenkadulta portaat alas tontille. Kyllähän fillarin voi aina kantaa näitä pitkin alas, eihän pyörä ole suinkaan ajamiseen tarkoitettu. Tietenkään näillä portailla ei ole talvikunnossapitoa, ihan vaan jotta kävelijät tuntisivat ettei heitä vaan ole noteerattu sen paremmin kuin pyöräilijöitä.

Mutta, unohdetaan Lielahdenkadun huutava vääryys, sillä minä halusin viedä pyöräni pysäköintiin virallista reittiä.

Ajetaan siis Lielahdenkatua aina Pahvitehtaankadun risteykseen asti, josta pyörätie jatkuu vasemmalle Kodin Ykkösen takana... so far so good, kaikki vaikuttaa hyvältä.

Mutta, pyörätie loppuu ilman mitään varoitusta. Eli, tässä kohtaa pyöräilijöiden onkin luonnollista siirtyä ajoradalle. Entäs jalankulkijat? Ei hätää, kyllähän heitä on ajateltu suunnittelussa.

Tie nimittäin jatkuu toisella puolella, kaventuen jalkakäytäväksi. Eli, siitä vain loikkimaan toiselle puolelle jos on jalkaisin liikkeellä.

Vaihdettuaan puolta, jalankulkijan tie tyssääkin, ja edessä on haalistunut suojatie joka vie takaisin tien toiselle puolelle. Tätä suojatietä ei ole liikennemerkillä merkitty, seuraavana tuleva Kodin Ykkösen ja Gigantin välinen suojatie taas on koristeltu liikennemerkillä.

Jalkakäytävä-härdellin mielettömyys kuvastuu parhaiten Gigantin suojatien reunalta kuvattuna. Mikä lienee ollut se syy, miksi yhtenäisiä väyliä ei ole voitu suunnitella jo kaavoitusvaiheessa. Kerrassaan ihmeellinen ratkaisu, joka on surkuhupaisuudessaan jo huvittava.

Nyt kun sekä jalankulkija, että pyöräilijä ovat löytäneet itsensä perille kauppakeskittymään, tarkastelen nopeasti millaiset kevyen liikenteen kulkureitit on tehty suurelle parkkipaikalle.

Gigantin ja Kodin Ykkösen välillä menee suojatie, Gigantin pihan läpi kulkee eri värisellä laatalla merkitty ilmeinen jalankulkureitti. Tosin, tästä kuvatusta suojatien kohdasta kulkee autoja sisään ja ulos parkkipaikalta aina kun asioin täällä, eli ilmeisesti joko minun olettamukseni on väärä tai autoilijat eivät välitä.

Samanlaista laattaväylää kulkee Kodin Ykkösen ja huonekalupuljujen välillä läpi parkkipaikan. Eli onhan tässä jotain yritetty saada aikaan.

Mutta, suurella parkkipaikalla ei ole yhteyttä Lielahdenkadulle jota pitkin voi pyöräillä. Eikä myöskään väylää joka yhdistyy Lielahdenkatuun. Sen sijaan, parkkipaikalla on tuollaisia pitkiä ja leveitä kivetyksen reunastamia istutettuja puita. Nämä puut varmasti näyttävät havainnekuvissa kivoilta kun suunnitellaan asioita, mutta mitä käytännön vaikutusta puilla on? Tullaanko parkkipaikalle ihailemaan puita ja kuuntelemaan linnunlaulua? Eikö saman tilan olisi voinut hyödyntää esim. keveyn liikenteen reittiin läpi parkkipaikan? Kuvitellaan että tuon puurivin tilalla kulkisi reitti Lielahdenkadulta aina Gigantille asti. Liian järkevää.
Mutta, katsotaanpa millaiset pyöräpysäköintimahdollisuudet alueella on?

Gigantilla on pyörätelineet seinään ruuvattuina malleina huollon ja pääsisäänkäynnin vieressä. Kun liike avautui, muistan että pääsisäänkäynnin vieressä ei ollut lainkaan telinettä. Huollon teline on kivasti tuon kaasukaapin vieressä.

Telineet ovat mallia "useless", eli pyörä ei pysy telineessä ilman pyörän seisontatukea lainkaan. Mutta, koska Gigantilla on pääsisäänkäynnin vieressä viisi pyöräpaikkaa, täytyy heille antaa hieman tunnustusta yrittämisestä. Telinemallin hyväksi puoliksi mainitsen sen, että kuten voimme kuvasta huomata, ovat nuo pyöräpaikat todella harvallaan ja kaukana toisistaa, jolloin telineeseen aidosti voi laittaa viisi pyörää. Toisaalta, telinemallin välit ovat lähes liian suuria.

Taluttaessa fillaria Gigantilta kohti Kodin Ykköstä, huomaan että suuria istutusruukkuja on aseteltu tälle laajalle alueella joka reunastaa rakennusta. Ensimmäinen sisäänkäynti näkyy jo tässä, mutta pyöräpysäköintiä ei ole vaikka tilaa sellaiselle olisi jopa oven vieressä.

Jatkettaessa matkaa ensimmäiseltä sisäänkäynniltä kohti toista, nämä laatikot muodostkin strategen esteen, joka ohjaa kaiken jalankulun parkkipaikan ajoradalle. Hieno homma, mitähän tässä on haluttu saavuttaa?

Taluttaessa esteiden ohi, päästään toiselle sisäänkäynnille, jonka edustalla on reilusti tyhjää tilaa. Tilaa jossa voisi sijaita pyörätelineitä, mutta kiinteistöstä vastaava taho pitää tyhjyydestä. Kuten kuvasta näkyy, ihmiset tosin jättävät polkupyöränsä tähän tyhjään tilaan koska se tuntuu luontevimmalta.

Oikea pyöräpysäköintialue löytyy viimein, kyseessä on samanlaisia seinätelineitä kuin Gigantissakin. Pysäköintialue on lähempänä Lielahdenkatua, jonne siis ei ole mitään varsinaista pyöräily-yhteyttä. Viimeinen kuva näyttää etäisyyden pyöräpysäköintipaikalta lähimmälle sisäänkäynnille, sekä osoittaa kuinka paljon sisäänkäynnin sivuilla on vapaata tilaa.

Yleisesti ottaen, tämä Kodin Ykkösen ja Gigantti Megastoren muodostama kokonaisuus on aika heikko. Jos vertailukohteina olisivat pyöräilypysäköintiratkaisut Jyväskylässä tai Joensuussa, olisi pistemäärä tyly nolla. Mutta koska kyse on Tampereesta, on tietenkin kiitettävä että pyöräilijät on ylipäätään noteerattu. Se, että pyörätelineitä on, ei valitettavasti ole vieläkään mikään itsestäänselvyys. Mutta kyseinen tontit sisältää kevyen liikenteen osalta muutamia varsin erikoisia ratkaisuja, enkä oikein ymmärrä miksi sellaisiin on päädytty ja miksi yhteyttä Lielahdenkatuun ei ole toteutettu.

Tesomajärven kiertoliittymä valmistuu

Liittymä alkaa näyttämään valmiilta, päällystettäkin oli jo laitettu. Tämä kevyen liikenteen olosuhteita selkeästi parantava (vitsivitsvitsi) tieremontti on ainakin tehty kiitettävän nopeasti valmiiksi. Kulkiessani Tesoman läpi havainnoin että moottoriajoneuvot kiersivät odetetun sukkelasti liittymään sisään ja ulos, samaan aikaan kun pari pyöräilijää ja jalankulkijoita odotteli kiltisti vuoroaan (eli että kaikki autot menee ensin). Ainakin tämän ensihavainnoin perusteella liittymän vaikutukset kevyelle liikenteelle ovat odotetut, autot eivät väistä eivätkä noteeraa kevyttä liikennettä ja vetävät vauhdilla hurmoksessa liittymässä, kuten niin monessa muussa Tamperelaisessa kiertoliittymässä tehdään (etenkin lännessä) vilkun käytön unohtaen.

Oma mielipide on vieläkin se, että huonon tekivät, mm. kevyen liikenteen alilkulut olisi olleet ikäihmisille vaikeita (suunnittelijoiden vastine). Onneksi tien poskessa seisominen ja auton alle jääminen ovat ikäihmisille parempia ratkaisuja. Etenkin kun muistelee kuinka autolla onnistuivat satunnaisesti valoristeyksen aikaan mälläämään ihmisten päällesuojatiellä tuossa samalla kohdalla, poistetaan valot ja toivotaan parasta. Kiertoliittymän ainut tarkoitus on olemattomien moottoriajoneuvoliikenteen ruuhkien purkaminen, eli "smoothing motorized traffic flow". Onneksi autoille on valoristeykset vastassa Myllypuronkadulla, sekä Nokiantielleä jne. kunnes joku valopää keksii tehdä sinnekin kiertoliittymät. Se, että näitä kiertoliittymäsuunnitelmia vakavalla naamalla myydään kevyen liikenteen käyttäjille heitä valtauttavina on yhtä vitsiä vitsin perään.

Tuliko nyt selväksi että mielestäni kiertoliittymä on kevyen liikenteen kannalta täysi fiasko?

Koulujen alku ja kampanjointi sekä tehovalvonta

Kun koulut alkavat, on mediassa näkyvästi juttuja siitä kuinka poliisi tehovalvoo ajonopeuksia ja suojatiesääntöjen kunnioittamista koulujen lähistöllä. Koulujen lähelle tuodaan ekaluokkalaisista varoittavia kylttejä.

Hienoa vai mitä? No, ei muuten ole hienoa. Se, että tämä kampanjointi ylipäätään on tarpeellista ja siihen satsataan, kertoo jo kaiken siitä kuinka kieroitunut ja epäterve liikennekulttuuri Suomessa on vallalla. Ei liikenteessä pidä noudattaa tieliikennelakia (nopeusrajoitukset, suojatiet) vain koulujen alkaessa, vaan AINA, siis ihan joka ikinen päivä. Näiden valvottavien asioiden pitäisi siis olla itsestään selvyys, että ollaan varovaisia siellä liikenteessä, aina eikä vain silloin kun koulut alkavat ekaluokkalaisilla.

Kaiken huipuksi, osa näistä kamnpanjoista on asenteeltaan sellaiselta haiskahtavia, että kyse on enemmänkin tästä: "Parahin autoilija, kuten tiedät, nyt alkavat koulut ja teillä liikkuu paljon ekaluokkalaisia. Ekaluokkalaiset eivät eivät tiedä Suomalaisen liikennekulttuurin kirjoittamattomia sääntöjä, osalle heistä on jopa misinformoitu, että autoiljat väistävät heitä. Joten, yöunianne säästääksenne, ja välttyäksenne tehovalvonnan sakkorangaistuksilta, höllätkää vähän näön vuoksi koulujen läheisyydessä ja pieniä koululaisia nähdessänne, kunnes nämäkin sosiaalistuvat siihen, että he kiltisti odottavat kaikkien autojen menevän ensin ennen kuin astuvat suojatielle, kuten kunnon koululaisen pitääkin. Uskoisin lasten oppivan maan tavoille muutaman viikon sisällä, etenkin kun soitamme heille autokeskeistä "Lasten liikennelaulua"-tehosoittona musiikkitunneilla."

Ehkä joku sanoittaa uuden laulun ekaluokkalaisille liikenteessä jossa kuvastuvat todelliset asenteet ja se käytös mitä lapsilta odotetaan ja johon osa vanhemmista heidät on opettanut koska vanhemmat (joista suurin osa itse ajaa) eivät myöskään luota kanssa-autoilijoihin:

Turvaliivi aina muista, muuten ei sun kulku luista.
Kypärä, kyynär- ja polvisuojat, muuten kohtaat sinun Luojan.
Suojatietä aina käytä, mutta vasta kun...
on kaikki autot menneet ohi sun

Jos Suomalainen liikennekulttuuri olisi terve, ja lakeja noudatettaisiin ei kampanjoita tarvittaisi. Se, että pitää tehovalvoa ja tiedostaa ekaluokkalaisista, on vain yksi lisätodiste sillä kuinka degeneroituneeksi tämän maan liikenne on mennyt. Kai seuraavaksi joku haluaa lasten kulkevan kouluun turvaliiveissä, jotta autot paremmin huomaavat heidät kun pläräävät radiokanavaa tai puhuvat puhelimeen ajaessaan.

Ylöjärventien kevyen liikenteen väylä edistyy - talviaikataulut tulevat

Vuodesta 1998 kiireellisenä projektina ollut (en edes vitsaile) Ylöjärventien kevyen liikenteen väylä rakennetaan viimein kahdessa vaiheessa. Tänä kesänä 2012 toteutetaan kiireellisempi väli Vuorentaustantien risteyksestä aina kaupungin rajalle Mikkolantielle. Tämän välin rakentaminen on järkevää, koska Ylöjärvelle ei mene Lamminpäässä yhtään vaihtoehtoista asuinkatua jota pitkin voisi helposti pyöräillä Ylöjärvelle. Toinen osuus, eli Vuorentaustantien risteyksestä aina Myllypuronkadulle tehdään ensi kesänä.

Nykyäänkin pyöräily Myllypuronkadulta - Vuorentaustantien/Ylöjärventien risteykseen on tosin erittäin turvallista hieman kiertäen käyttämällä asuinkatuja (Myllypuronkatu-Saarikorventie-Hätiläntien uusi kevytväylä (polku) jne). Näin ajaen tulee myös vähiten jyrkkiä nousuja, jopa vähemmän kuin Ylöjärventietä käyttäen.

Tänä kesänä Skanska on repinyt entiset jalkakäytävät ja ajorataa auki, paikalla on valo-ohjaus koska käytössä on vain yksi kaista Ylöjärven suuntaan. Tosin jostain syystä jopa jotkut ajoradalla pyöräilevät maantiepyörät kokevat oikeuksekseen ohittaa valoissa odottavan autoletkan ja seikkailla päin punaista. Autot eivät myöskään tunnu noteeraavan 30km/h työmaarajoitusta lainkaan, vaikka kaivinkone olisi töissä hyvin lähellä ajorataa. Iltainen huviajelu ja moporälläys on myös jatkunut entiseen malliin, tosin mopopojat usein menevät päin punaisia ja käyttävät työmaa-alueen reunoja vastaantulijoita väistääkseen, eli meno on lievästi sanottuna villiä sivusta katsojan silmin.

Suureksi yllätyksekseni, työmaa ja valo-ohjaus ei ole lainkaan hillinnyt Lamminpään liikennettä, välillä on nähty iltapäivisin valoissa autoletka joka ulottui Hiihtäjäntieltä aina kauas alamäkeen nykyiselle Sisu-pubille asti, ties pidemmällekin. Onko reitti niin houkutteleva verrattuna Vaasantiehen, että ennemmin kärsii vaikka yhdet valot kuin kiertää? Nämä autot kuitenkin saapuvat aina Myllypuron suunnasta, jolloin heille tarjoutuu lukuisia reittivaihtoehtoja. Raskaan liikenteen läpiajo jatkuu myös entiseen malliin, tosin suuremman kaluston seikkailu yhdellä kaistalla näyttää siltä kuin norsu tanssisi trapetsilla, tasapainoillen puolelta toiselle.

Hillitseekö kaventuva ajorata sitten ajonopeuksia alueella, olen asian suhteen skeptinen.

Sananen joukkoliikenteestä. Harmittelen vielä että iso-osa Lamminpäätä menetti asiointiliikenteen Lielahden Prismalle, siinä oli meidän perheen talviajan henkireikä ruokakaupan suhteen, koska pienten lasten kanssa pääsi aivan kaupan eteen ja edestä kyytiin ilman pitkiä kävelyjä ostosten kera.

Autoa ei hankita, tavarafillarille iso ehkä, bussilla ei enää pääse, eikä Lielahteen meneville 21-linjan pysäkeille ole realistista mennä enää (eikä ylämäkeen voi raahata kahta pientä lasta ja neljää ostoskassia). Valitettavasti Länsilinjat ei ainakaan vielä liikennöi Turvesuonkatu-Enqvistinkatu linjalla Lietsun vuoroillaan. Uuden linjan 21 uusi pysäkki on meille 800m ja liikennevalojen päässä, menomatka alamäkeen, paluumatka pelkkään ylämäkeen. Lannemäen pysäkille olisi reilu 1km! Suosi siinä sitten joukkoliikennettä. Toivottavasti on vähäluminen talvi ja kevyt väylät kerrankin kunnossa ettei bussia ehdi edes ikävöidä ja pyörän käyttö isompaankin asiointiin luonnistuu. Toisaalta, aina voi mennä keskustaan ruokakauppaan, kuten ennen Lielahden Prismaa ja asiointilinjaa tuli tehtyä. Tämä lienee se todennäköisin vaihtoehto, länsilinjojen bussit ovat kalustoltaan miellyttäviä ja tilavia ja itse en linjaa 18 ikävöi muutoinkin suoran Tammela/Tays-yhteyden takia.