Jatkoin Dealextremen MD80-kopion testaamista, tällä kertaa asensin kameran mukana tulleet telineet nippusitein kypärään ja pyörän tankoon. Kypärään viritin kameran mukana tulleen pallonivel-jalustan nippusitein, ja kiinnityksestä tuli erittäin pitävä. Tähän pallonivel alustaan kiinnitin mukana tulleen klipsi-kiinnityksen, jossa oli kiinni itse kamera. En liitä kuvia kiinnityksistä tähän kirjoitukseen, kuvia kameran mukana tulevista kiinnikkeistä näkee aiemmin linkkaamastani Dealextreme-linkistä.
Tein aamulla kauppareissun Lielahteen, ja kuvasin menomatkan kypäräkiinnityksellä. Kameran suuntaaminen oli jälleen hakemista, mutta sain mielestäni videoon ihan hyvän suuntauksen. Ajattelin, että kypäräkameran etu olisi se, että kamera kuvaa juuri siihen suuntaan mihin itse katson. Valitettavasti tämä "kypäräkamera" on myös huomattavasti alttiimpi tärinöille, ja jokainen sivupeiliiin vilkaisu (kyllä, pyörässäni on sellainen koska ajan usein ajoradalla) näkyy videolla. Kuvaus tapahtuu tietenkin korkeammalta kuin tankokiinnityksenä, ja tästä on etua jossain määrin, mutta tämän päivän kokeilun perusteella en usko kypäräkiinnityksen toimivan tämän halpiskameran kanssa.
Video: Kypäräkiinnitys
Nippusiteillä tankoon kiinnitetty kameran mukana tullut kiinnike toimi aivan erinomaisesti, ja mielestäni tämä on paras tapa kiinnittää tämä kameratyyppi pyörään. Kamera ei pääse heilumaan, ja suuntaaminen on helppoa ja kuvausjälki kohtuullisen tasaista.
Video: Tankokiinnitys
Nykyistä tankokiinnitystä on hyvä verrata aiemmin kuvaamaani videoon, jossa kiinnitin kameran klipsillä tangossani kiinni olleeseen yhteen toiseen kamerakiinnitykseen. Tämä kiinnitys heilui paljon, kameran suuntaus saattoi mennä pieleen kesken ajamisen ja kameran asentoa sai säätää vähän väliä. Kameran suuntaus oli myös hankalampaa, ja kamera kuvasi hieman liikaa vasemmalle.
Video: Aiempi tankokiinnitys
Loppuun totean, että kyllä tämä kamera on ihan pienen hintansa arvoinen. Laatu ei päätä huimaa, mutta jos haluaa kuvata pyöräilyolosuhteita, eikä rahat riitä HD-tason vehkeisiin, on tämä Kiinalaisten kamera ihan kelpo lelu.
tiistai 5. heinäkuuta 2011
maanantai 27. kesäkuuta 2011
Pyöräilyvideo - Kuukujan kevyen liikenteen väylä
Tilasin muutama viikko takaperin Kiinalaisilta liian halvan mini-kameran (MD80-kopio), jolla olen nyt enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä kuvannut pyöräilyvideoita. Esikatseluruudun puuttumisen vuoksi tämän kyseisen kameran suuntaaminen voi olla haasteellista, enkä ole saanut kameraa viriteltyä kypärääni kiinni.
Olen kokeillut kameran kiinnittämistä vaihdevaijeriin mukana tulleella klipsillä. Tämä viritys oli ihan toimiva, kamera pysyi pyörässä kiinni, mutta vaijeri on tietenkin hutera ja heiluva alusta, ja videoista tuli erittäin huojuvia, lähes katselukelvottomia. Parhaan kuvaustuloksen olen saanut kiinnittämällä kameran toiseen kameran tankotelineeseen (ostettu samasta Kiinakaupasta). Valitettavasti kameran suuntausta saa tarkistella pari kertaa matkan aikana, ja töyssystä ajaessa menee kamera yleensä vinoon ja kuvaa vain puiden latvoja.
Kameran tallennuskapasiteetti riippuu täysin käytetyn micro-sd kortin koosta, itse en edes tiedä kuinka kauan kamera jaksaisi kuvata (akun kesto?) ja onko videolla maksimipituutta. Olen tyytynyt kuvaamaan lyhyitä alle 20 min. pituisia asiointipyöräilyjäni omassa asuinympäristössä. Kamera liittää videoihin myös aikakoodin, jota ilmeisesti voi editoita, mutta itse olen tyytynyt jättämään sen näyttämään väärää päivämäärää. Kameran kuvanlaatu on ihan ok/välttävä, eli kyllä siitä selvän saa, mutta pimeässä tällä ei voi kuvata, eikä muutenkaan hämärässä.
Ensimmäinen videoni liittyy Fillaristit.fi-sivuston Kuukujaan liittyvään merkintään. Videossa ajan Vaasantien varren kevyen liikenteen väylää, käännyn Kuukujan väylälle tarkoituksenani jatkaa Mikkolantien kevyen liikenteen väylää kohti Tamperetta (vaihtaen tietenkin ajoradalle tien loppuessa kaupungin rajalla).
Videolla pyrin havainnollistamaan, kuinka pyörilijän on ajettava ojanpohjilta näiden kahden väylän välillä. Vaihtoehtoisesti, voi tietenkin kiertää Akun Tehtaan takaa ja ajaa Vaasantien varren ylämäkeä pitkän ylämäen, jolloin pääsee suojatielliselle kohdalle, jossa on väylien välinen ylitys samassa tasossa. Kuukujan kevyen liikenteen väylä on tehty niin, että se loppuu kuin seinään, eikä sen ja Mikkolantien väylien välille ole tehty mitään luonnollista siirtymämahdollisuutta. Aploodit suunnittelijalle.
Katunäkymä päättyvästä väylästä:
Näytä suurempi kartta
Tässäpä tämä video: Huom. kamerani on kiinnitetty tankoon hieman vasemmalle, tämän vuoksi näyttää useasti siltä, että ajaisin todella keskellä tietä. Vannon ajavani siististi oikeaa reunaa.
Olen kokeillut kameran kiinnittämistä vaihdevaijeriin mukana tulleella klipsillä. Tämä viritys oli ihan toimiva, kamera pysyi pyörässä kiinni, mutta vaijeri on tietenkin hutera ja heiluva alusta, ja videoista tuli erittäin huojuvia, lähes katselukelvottomia. Parhaan kuvaustuloksen olen saanut kiinnittämällä kameran toiseen kameran tankotelineeseen (ostettu samasta Kiinakaupasta). Valitettavasti kameran suuntausta saa tarkistella pari kertaa matkan aikana, ja töyssystä ajaessa menee kamera yleensä vinoon ja kuvaa vain puiden latvoja.
Kameran tallennuskapasiteetti riippuu täysin käytetyn micro-sd kortin koosta, itse en edes tiedä kuinka kauan kamera jaksaisi kuvata (akun kesto?) ja onko videolla maksimipituutta. Olen tyytynyt kuvaamaan lyhyitä alle 20 min. pituisia asiointipyöräilyjäni omassa asuinympäristössä. Kamera liittää videoihin myös aikakoodin, jota ilmeisesti voi editoita, mutta itse olen tyytynyt jättämään sen näyttämään väärää päivämäärää. Kameran kuvanlaatu on ihan ok/välttävä, eli kyllä siitä selvän saa, mutta pimeässä tällä ei voi kuvata, eikä muutenkaan hämärässä.
Ensimmäinen videoni liittyy Fillaristit.fi-sivuston Kuukujaan liittyvään merkintään. Videossa ajan Vaasantien varren kevyen liikenteen väylää, käännyn Kuukujan väylälle tarkoituksenani jatkaa Mikkolantien kevyen liikenteen väylää kohti Tamperetta (vaihtaen tietenkin ajoradalle tien loppuessa kaupungin rajalla).
Videolla pyrin havainnollistamaan, kuinka pyörilijän on ajettava ojanpohjilta näiden kahden väylän välillä. Vaihtoehtoisesti, voi tietenkin kiertää Akun Tehtaan takaa ja ajaa Vaasantien varren ylämäkeä pitkän ylämäen, jolloin pääsee suojatielliselle kohdalle, jossa on väylien välinen ylitys samassa tasossa. Kuukujan kevyen liikenteen väylä on tehty niin, että se loppuu kuin seinään, eikä sen ja Mikkolantien väylien välille ole tehty mitään luonnollista siirtymämahdollisuutta. Aploodit suunnittelijalle.
Katunäkymä päättyvästä väylästä:
Näytä suurempi kartta
Tässäpä tämä video: Huom. kamerani on kiinnitetty tankoon hieman vasemmalle, tämän vuoksi näyttää useasti siltä, että ajaisin todella keskellä tietä. Vannon ajavani siististi oikeaa reunaa.
lauantai 18. kesäkuuta 2011
Aamulehden positiivinen pyöräily-uutisointi - Osa 2
Aamulehden verkkoversio uutisoi: "Sata pyöräilijää sai sakot Erkkilänsillalla ja Satakunnansillalla".
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Pirkanmaa/1194683724028/artikkeli/sata+pyorailijaa+sai+sakot+erkkilansillalla+ja+satakunnansillalla.html
"Jalankulkijoiden kintuille polkevat pyöräilijät saivat opetuksen perjantaina. Polkupyöräpoliisi antoi yhteensä sata rikesakkoa pyöräilijöille, jotka ajoivat jalkakäytävällä Erkkilänsillalla ja Satakunnansillalla Tampereen keskustassa. Kahden hengen poliisipartio urakoi kuuden tunnin ajan"
Tuomitsen jalkakäytäväpyöräilyn täysin paikoissa, joissa on vähän tilaa kevyelle liikenteelle, paljon jalankulkijoita (ei aina tosin!) ja selkeästi merkitty vaihtoehtoinen turvallinen reitti vieressä (Patosilta), mutta en esim. tuomitse Lamminpään Ylöjärventien jalkakäytäväpyöräilyä, jota harrastaa 9/10 siellä liikkuvasta, koska ihmiset haluavat elää, eivätkä ottaa "tilaa" ajoradalla läheltä ohittavien kaahareiden ja bussien keskellä.
Toivottavasti Tampereen polisii tuntee olonsa nyt tarpeelliseksi, ja tyydyttyneeksi: "Ainakin nämä sata pyöräilijää oppivat, että jalkakäytävällä ei saa ajaa, sanoo komisario Ismo Nykopp."
Nykopp myös lisäsi, että: "[o]lemme yrittäneet tiedottaa, että mainituilla silloilla on kapeat jalkakäytävät, joilla ei saa ajaa pyörällä." Poliisejahan on tunnetusti aina kaksi, toinen osaa laskea ja toinen lukea. On huvittavaa, että katutilan kapeus on otettu esiin syyksi siihen, miksi pyöräily on vaarallista kyseisillä paikoilla. Poliisin olisi syytä myös tuomita pyörän taluttaminen, koska silloin pyöräilijä (jalankulkijana) vie huomattavasti enemmän tätä kapeaa tilaa. Unohtamatta meitä ja muita lastenratas-terroristeja, jotka tunkeudumme jokaiseen ahtaaseen väylään viemään kaiken tilan.
Tämä artikkeli jatkaa hienosti Aamulehden pyöräilymyönteistä linjaa, johon kiinnitin jo aiemmin huomiota heidän uutisoidessaan Rautatienkadun kevyen liikenteen väylän rakentamisesta. Aamulehden mukaan, pyöräilijöille sallittuja väyliä "ahdetaan", miljoonia nieleviin ja tilaa vieviin autoiluhankkeisiin suhtaudutaan poskettoman avoimesti ja positiivisesti. Nyt pyöräilijöille "annetaan opetus", koska pyöräilijät ovat väkivaltainen ilkeä kiusanhenkien joukko joka tahtoo vain ajaa jalankulkijoiden päälle. Miksei pohdita esim. pyörätieverkon puutteita, opasteiden puuttumista jne, koulujen kansalaistaidon opetuksen loppumista (tai pyöräilyopetuksen)? Miksi vain uutisoidaan keskittyen mustamaalaamaan ja luomaan negatiivista kuvaa yhdestä liikkujaryhmästä yleistyksillä, kykenemättä mihinkään rakentavaan keskustelua luovaan journalismiin siitä, että Tampere ei ole pyöräily-ystävällinen kaupunki, eikä sitä vieläkään haluta suunnitella sellaiseksi? Miksi nämä sakotetut ihmiset valitsivat juuri nämä kielletyt reitit? Mitä voitaisiin tehdä, jotta näin ei tapahtuisi? Miksi he eivät uskalla ajaa ajoradalla (tööttiä tulee heti autoilta!)? Miksei asioiden pureuduta kunnolla? Miksi suomalainen liikennemerkki-säädös on sekava, tai kaupunkien liikennemerkkien käyttö puutteellista? Miksi ihmiset eivät löytäneet Patosillalle? Voisiko taustalla olla jopa inhimillisiä syitä?
Olkootkin, että jotkut pyöräilijät ajelevat miten sattuu muista välittämättä, mutta niin kauan kun 99% autoista ei pysähdy päästämään minua suojatien yli jalankulkijana, eivät kunnioita minua pyöräilijänä ajoneuvona muiden joukossa ajoradalla, tai niin kauan kun jalankulkijat menevät punaisia päin ja kävelevät koko tien leveydeltä jne en voi silloin myöskään odottaa keskivertopyöräilijöiltä tässä kaupungissa suurempaa moraalista selkärankaa liikennesääntöjen suhteen. Katsotaan sinne peiliin ennen kuin syytellään.
Kun Lielahden Prisman minulle kustantama 4kk ilmainen Aamulehti loppui, tulin taas siihen lopputulokseen, ettei näin ala-arvoisesta julkaisusta kannata maksaa koskaan sentin senttiä. Odotan vain, että nimi muutetaan "Autolehdeksi", jotta saadaan lehden nimi kuvastamaan heidän ajatusmaailmaansa. Toisaalta, ehkä Aamulehden pyöräilyuutisointi on vähän kuin internet-trollaus, ja Aamulehteä voisi luonnehtia yhdeksi suureksi trolliksi, ja nyt minä nielaisin syötin.
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Pirkanmaa/1194683724028/artikkeli/sata+pyorailijaa+sai+sakot+erkkilansillalla+ja+satakunnansillalla.html
"Jalankulkijoiden kintuille polkevat pyöräilijät saivat opetuksen perjantaina. Polkupyöräpoliisi antoi yhteensä sata rikesakkoa pyöräilijöille, jotka ajoivat jalkakäytävällä Erkkilänsillalla ja Satakunnansillalla Tampereen keskustassa. Kahden hengen poliisipartio urakoi kuuden tunnin ajan"
Tuomitsen jalkakäytäväpyöräilyn täysin paikoissa, joissa on vähän tilaa kevyelle liikenteelle, paljon jalankulkijoita (ei aina tosin!) ja selkeästi merkitty vaihtoehtoinen turvallinen reitti vieressä (Patosilta), mutta en esim. tuomitse Lamminpään Ylöjärventien jalkakäytäväpyöräilyä, jota harrastaa 9/10 siellä liikkuvasta, koska ihmiset haluavat elää, eivätkä ottaa "tilaa" ajoradalla läheltä ohittavien kaahareiden ja bussien keskellä.
Toivottavasti Tampereen polisii tuntee olonsa nyt tarpeelliseksi, ja tyydyttyneeksi: "Ainakin nämä sata pyöräilijää oppivat, että jalkakäytävällä ei saa ajaa, sanoo komisario Ismo Nykopp."
Nykopp myös lisäsi, että: "[o]lemme yrittäneet tiedottaa, että mainituilla silloilla on kapeat jalkakäytävät, joilla ei saa ajaa pyörällä." Poliisejahan on tunnetusti aina kaksi, toinen osaa laskea ja toinen lukea. On huvittavaa, että katutilan kapeus on otettu esiin syyksi siihen, miksi pyöräily on vaarallista kyseisillä paikoilla. Poliisin olisi syytä myös tuomita pyörän taluttaminen, koska silloin pyöräilijä (jalankulkijana) vie huomattavasti enemmän tätä kapeaa tilaa. Unohtamatta meitä ja muita lastenratas-terroristeja, jotka tunkeudumme jokaiseen ahtaaseen väylään viemään kaiken tilan.
Tämä artikkeli jatkaa hienosti Aamulehden pyöräilymyönteistä linjaa, johon kiinnitin jo aiemmin huomiota heidän uutisoidessaan Rautatienkadun kevyen liikenteen väylän rakentamisesta. Aamulehden mukaan, pyöräilijöille sallittuja väyliä "ahdetaan", miljoonia nieleviin ja tilaa vieviin autoiluhankkeisiin suhtaudutaan poskettoman avoimesti ja positiivisesti. Nyt pyöräilijöille "annetaan opetus", koska pyöräilijät ovat väkivaltainen ilkeä kiusanhenkien joukko joka tahtoo vain ajaa jalankulkijoiden päälle. Miksei pohdita esim. pyörätieverkon puutteita, opasteiden puuttumista jne, koulujen kansalaistaidon opetuksen loppumista (tai pyöräilyopetuksen)? Miksi vain uutisoidaan keskittyen mustamaalaamaan ja luomaan negatiivista kuvaa yhdestä liikkujaryhmästä yleistyksillä, kykenemättä mihinkään rakentavaan keskustelua luovaan journalismiin siitä, että Tampere ei ole pyöräily-ystävällinen kaupunki, eikä sitä vieläkään haluta suunnitella sellaiseksi? Miksi nämä sakotetut ihmiset valitsivat juuri nämä kielletyt reitit? Mitä voitaisiin tehdä, jotta näin ei tapahtuisi? Miksi he eivät uskalla ajaa ajoradalla (tööttiä tulee heti autoilta!)? Miksei asioiden pureuduta kunnolla? Miksi suomalainen liikennemerkki-säädös on sekava, tai kaupunkien liikennemerkkien käyttö puutteellista? Miksi ihmiset eivät löytäneet Patosillalle? Voisiko taustalla olla jopa inhimillisiä syitä?
Olkootkin, että jotkut pyöräilijät ajelevat miten sattuu muista välittämättä, mutta niin kauan kun 99% autoista ei pysähdy päästämään minua suojatien yli jalankulkijana, eivät kunnioita minua pyöräilijänä ajoneuvona muiden joukossa ajoradalla, tai niin kauan kun jalankulkijat menevät punaisia päin ja kävelevät koko tien leveydeltä jne en voi silloin myöskään odottaa keskivertopyöräilijöiltä tässä kaupungissa suurempaa moraalista selkärankaa liikennesääntöjen suhteen. Katsotaan sinne peiliin ennen kuin syytellään.
Kun Lielahden Prisman minulle kustantama 4kk ilmainen Aamulehti loppui, tulin taas siihen lopputulokseen, ettei näin ala-arvoisesta julkaisusta kannata maksaa koskaan sentin senttiä. Odotan vain, että nimi muutetaan "Autolehdeksi", jotta saadaan lehden nimi kuvastamaan heidän ajatusmaailmaansa. Toisaalta, ehkä Aamulehden pyöräilyuutisointi on vähän kuin internet-trollaus, ja Aamulehteä voisi luonnehtia yhdeksi suureksi trolliksi, ja nyt minä nielaisin syötin.
maanantai 6. kesäkuuta 2011
Video: Saksalainen liikennekulttuuri - Maalattu liikenneympyrä!
Videossa taitaa olla kyse Saksan Erfurtin Blücherstraßesta.
Jään jotenkin sanattomaksi tuota suhaamista katsoessa, aivan hirveän näköistä touhua. Seassa myös rohkeita kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Toivottavasti tämän kaltainen suunnittelu ei koskaan saavu kotinurkilleni.
Toinen video samasta ympyrästä, ja kolmaskin...
torstai 26. toukokuuta 2011
Rautatienkadun kevyen liikenteen väylästä - Sana myös Aamulehden uutisoinnista
24.5.2011 Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi katusuunnitelmaehdotuksen, jossa Rautatienkadulle rakennetaan yhdistetty kevyen liikenteen väylä Rautatienkadun itä-reunaan välille Itsenäisyydenkatu-Rongankatu. Saneerauksen myötä rautatienkadulta poistuu kaksi kadunvarsipysäkkiä (kaikki muut jäävät), joista tulee pyöräpysäköinti 20 pyörälle. Kevyen liikenteen väylälle (3.5-4m leveä) otetaan tila kaventamalla ajoneuvoliikenteen ajoratoja. Kadunvarsipysäköintiin ei kosketa, vaikka Hämeenkadun alle valmistuu 950 paikkainen pysäköintilaitos, jonka yksi ulostuloportaikko on tämän saneerattavan alueen vieressä Posteljoonin puistossa. Yhdyskuntalautakunnan päätösehdotuksessa Liikenneinsinööri Timo Seimelän mukaan eroteltua väylää ei voida rakentaa, koska sille ei ole tilaa, eikä sen rakentaminen ole perusteltua, koska väylä päättyy molemmista päistä yhdistettyihin väyliin. Eli tämän perustelun mukaan olemassa olevan infrastruktuurin muoto määrittää tulevan? Jos olemassa oleva infrastruktuuri on jakamatonta, ei uutta voida tehdä jaettuna? Jos vanha on huonoa, uudenkin on syytä olla huonoa.
Olenko ainoa, jonka mielestä tässäkin tapauksessa on yksinkertaisesti jälleen kyse tahdon puutteesta, mutta sanan "tahto" tilalla käytetään sanaa "tila". Tilaahan on, niin kauan kun on varaa seisottaa autoja pysäköitynä "asiontia varten" kaupungin ydinkeskustan katujen varsilla. Hämpin parkkia hehkutettiin hankkeena, joka vapauttaisi keskustan katutilaa kevyelle liikenteelle. Ymmärrettävästi, parkki on vielä kesken joten yhtään uutta pysäköintipaikkaa ei vielä ole olemassa muualla kuin suunnitelmissa. Mutta, miksi ylipäätään saneerataan katuja nyt hutaisten, ja vielä yhdistettyinä väylinä keskustan vilkkaalla keskustan jalankulku-alueella, kun voitaisiin vaikka jättää se tämänkin hankkeen vaatima 154 000 euroa käyttämättä, tai käyttää johonkin lukuisista lähiön pyöräilyn kehittämiskohteista.
Kuinka 25.5.2011 julkaistu Aamulehti uutisoi aiheesta?AutoAamulehti jatkoi tietenkin tutulla tyylillänsä.
Alla muutamia lainattuja otteita artikkelista.
Rautatienkadulle ahdetaan kevyen liikenteen väylä
Sari Sainio
Aamulehti
"Erotettua väylää ei olisi saatu mahtumaan. Nytkin ajoratoja on kavennettava, jotta väylä mahtuu".
"Postitalon edustalta otetaan pois käytöstä kaksi pysäköintiruutua. Niihin tulee pyöräparkki parillekymmenelle pyörälle. Jäljelle jäävät parkkipaikat muuttuvat taskuparkeiksi."
Otsikon sanavalinta on jo huutavan asenteellinen ja negatiivinen. Kevyen liikenteen väylä "ahdetaan", eli sanavalinnalla kirjoittaja viestii, että kevyt liikenne on tunkeutumassa alueelle jonne se ei kuulu, eli autojen mahtavaan valtakuntaan.
Tilanpuute mainitaan, ja nostetaan esille autoilijoille hankkeesta koituva haitta, eli ajoratojen kaventuminen. Myös toinen autoilijoille koituva haitta, kokonaisen kahden pysäköintipaikan poistuminen mainitaan. Kun puhutaan "jäljelle jäävistä" parkkipaikoista, ei mainita kuinka monta pysäköintipaikkaa Rautatienkadulle oikeasti vielä jää, koska tämä ei sopisi yhteen lehden agendan kanssa. Tosiasiassa, vain postitalon puolelle tulee taskuparkkeja, länsipuolen autopaikkoihin ei kosketa lainkaan.
Yllä olevassa ilmakuvassa näkyy saneerattavan alueen kohta, josta kuvan vasemmalta puolelta poistuu kaksi pysäköintipaikkaa kadun varresta. Huomatkaa, kuinka paljon pysäköintipaikkoja jää vielä kadun varteen kadun molemmin puolin. Kuvan yläreunassa näkyy Posteljoonin puisto, jonne tulee yksi 950 paikkaisen Hämpin parkin kulkuportaikoista. Tätä on se tilan puute, joka estää jaettujen laadukkaiden kevyen liikenteen olosuhteiden toteuttamisen Tampereella. Jos kevyt liikenne "ahdetaan" rautatienkadulle, mitäköhän nämä autot tässä tekevät kadun varressa, sekä maan alla ja pysäköintilaitoksissa, ahtautuvat jokaiseen koloseen ja välikköön mihin mahtuvat.
Linkkejä aiheeseen liittyen.
Aamulehden verkkoversion uutinen aiheesta (huom. eri otsikko ja teksti kuin paperiversiossa)
Alkuperäinen katusuunnitelma (Tampereen kaupunki) PDF
Hyväksytty katusuunnitelma (Tampereen kaupunki) PDF
Google katunäkymä Rautatienkadun suunnittelualueelta.
Olenko ainoa, jonka mielestä tässäkin tapauksessa on yksinkertaisesti jälleen kyse tahdon puutteesta, mutta sanan "tahto" tilalla käytetään sanaa "tila". Tilaahan on, niin kauan kun on varaa seisottaa autoja pysäköitynä "asiontia varten" kaupungin ydinkeskustan katujen varsilla. Hämpin parkkia hehkutettiin hankkeena, joka vapauttaisi keskustan katutilaa kevyelle liikenteelle. Ymmärrettävästi, parkki on vielä kesken joten yhtään uutta pysäköintipaikkaa ei vielä ole olemassa muualla kuin suunnitelmissa. Mutta, miksi ylipäätään saneerataan katuja nyt hutaisten, ja vielä yhdistettyinä väylinä keskustan vilkkaalla keskustan jalankulku-alueella, kun voitaisiin vaikka jättää se tämänkin hankkeen vaatima 154 000 euroa käyttämättä, tai käyttää johonkin lukuisista lähiön pyöräilyn kehittämiskohteista.
Kuinka 25.5.2011 julkaistu Aamulehti uutisoi aiheesta?
Alla muutamia lainattuja otteita artikkelista.
Rautatienkadulle ahdetaan kevyen liikenteen väylä
Sari Sainio
Aamulehti
"Erotettua väylää ei olisi saatu mahtumaan. Nytkin ajoratoja on kavennettava, jotta väylä mahtuu".
"Postitalon edustalta otetaan pois käytöstä kaksi pysäköintiruutua. Niihin tulee pyöräparkki parillekymmenelle pyörälle. Jäljelle jäävät parkkipaikat muuttuvat taskuparkeiksi."
Otsikon sanavalinta on jo huutavan asenteellinen ja negatiivinen. Kevyen liikenteen väylä "ahdetaan", eli sanavalinnalla kirjoittaja viestii, että kevyt liikenne on tunkeutumassa alueelle jonne se ei kuulu, eli autojen mahtavaan valtakuntaan.
Tilanpuute mainitaan, ja nostetaan esille autoilijoille hankkeesta koituva haitta, eli ajoratojen kaventuminen. Myös toinen autoilijoille koituva haitta, kokonaisen kahden pysäköintipaikan poistuminen mainitaan. Kun puhutaan "jäljelle jäävistä" parkkipaikoista, ei mainita kuinka monta pysäköintipaikkaa Rautatienkadulle oikeasti vielä jää, koska tämä ei sopisi yhteen lehden agendan kanssa. Tosiasiassa, vain postitalon puolelle tulee taskuparkkeja, länsipuolen autopaikkoihin ei kosketa lainkaan.
Linkkejä aiheeseen liittyen.
Aamulehden verkkoversion uutinen aiheesta (huom. eri otsikko ja teksti kuin paperiversiossa)
Alkuperäinen katusuunnitelma (Tampereen kaupunki) PDF
Hyväksytty katusuunnitelma (Tampereen kaupunki) PDF
Google katunäkymä Rautatienkadun suunnittelualueelta.
lauantai 7. toukokuuta 2011
Tampereen keskustan katuverkko - Liikenteellinen tarkastelu (autoton Hämeenkatu)
Alkuperäinen kirjoitus 7.5.2011
Ne jotka ette löydä Tampereen kaupungin kotisivulta tietoa helposti (hyvin piilottavat kyllä asioita!)
, tässä olisi asiasta kiinnostuneille suora linkki Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston 9.5 kokouksessa käsiteltävään selvitykseen nimeltä "Tampereen keskustan katuverkko - Liikenteellinen tarkastelu" (PDF-formaatti)
http://193.111.93.11/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=0&docid=3239...
Suosittelen selvityksen lukemista, jos Aamulehden tapa referoida pitkiä selvityksiä jättää jotain hämärän peittoon.
On muistettava, että Hämeenkadun mahdollinen henkilöautoilta sulkeminen eräällä lailla myös "oikeuttaa" rahoituksen monille tuleville suurille autohankkeille joita nimenomaan perustellaan sillä, että näin parannetaan keskustan saavutettavuutta moottoriajoneuvoliikeenteellä. Jos Hämpin parkin myötä kadunvarsipysäköintipaikat eivät avaudu saneerausten kautta kevyen liikenteen käyttöön, voidaan jo puhua suuresta sumutuksesta.
Toisaalta, edes Hämeenkadun itäpään henkilöautoilta sulkeminen olisi ennenkuulumaton teko tässä erittäin autoilukeskeisessä kaupungissa.
Ne jotka ette löydä Tampereen kaupungin kotisivulta tietoa helposti (hyvin piilottavat kyllä asioita!)
, tässä olisi asiasta kiinnostuneille suora linkki Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston 9.5 kokouksessa käsiteltävään selvitykseen nimeltä "Tampereen keskustan katuverkko - Liikenteellinen tarkastelu" (PDF-formaatti)
http://193.111.93.11/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=0&docid=3239...
Suosittelen selvityksen lukemista, jos Aamulehden tapa referoida pitkiä selvityksiä jättää jotain hämärän peittoon.
On muistettava, että Hämeenkadun mahdollinen henkilöautoilta sulkeminen eräällä lailla myös "oikeuttaa" rahoituksen monille tuleville suurille autohankkeille joita nimenomaan perustellaan sillä, että näin parannetaan keskustan saavutettavuutta moottoriajoneuvoliikeenteellä. Jos Hämpin parkin myötä kadunvarsipysäköintipaikat eivät avaudu saneerausten kautta kevyen liikenteen käyttöön, voidaan jo puhua suuresta sumutuksesta.
Toisaalta, edes Hämeenkadun itäpään henkilöautoilta sulkeminen olisi ennenkuulumaton teko tässä erittäin autoilukeskeisessä kaupungissa.
keskiviikko 13. lokakuuta 2010
Tein ensimmäistä kertaa hakuja Aamulehden sähköisestä arkistosta. Hakukoneella pystyi hakemaan lehtien sisältöä - muistaakseni - vuodesta 1994 alkaen nykypäivään.
Nostankin esiin vanhan pyöräilyn kehittämistä koskeneen uutisen vuodelta 1997.
Aamulehti 06.06.1997, Tampere&naapurit, sivu 15
Tampere parantaa pyörätiet vaiheittain
Tampere rakentaa uusia polkupyöräteitä 48 kilometriä ja korjaa nykyisiä väyliä 34 kilometrin matkalta. Vaiheittain etenevälle projektille on asetettu kunnianhimoinen päämäärä: työ on valmis vuoteen 2 010 mennessä.
Hankkeen hinnaksi on arvioitu 77 miljoonaa markkaa, eli noin 5,4 miljoonaa vuodessa, kun tähän saakka pyöräliikenneverkon kehittämiseen on varattu noin kolme miljoonaa markkaa vuodessa. Summasta puuttuvat keskusta-alueen pyörätieverkon kustannukset, noin 3,1 miljoonaa markkaa vuodessa.
Uuden suunnitelman rakentaminen etenee kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen on jo käynnissä ja valmistunee vuoteen 2 002, kakkosvaihe toteutunee vuoteen 2 007 mennessä, ja koko projektin arvioidaan olevan valmis 2 010, tai viimeistään 2 020.
Liikenneinsinööri Risto Laaksonen luettelee, että kiireellisimpiä rakennuskohteita ovat mm. Rantatien varsi sekä Teiskontien ja Sammonkadun alkupäät, Vuorentaustantie, loput Sammonkadusta ja Kekkosentien suuntainen yhteys Petsamossa.
Tampereen kantakaupungin alueella keskusta poisluettuna on tehdyn ehdotuksen mukaan pyöräteitä 185 kilometriä, joista käytössä on jo noin sadan kilometrin verran. Loput rakennetaan tai korjataan, ja sen lisäksi parannettavalle tieverkolle rakennetaan 28 uutta alikulkukäytävää sekä 11 uutta liikennevaloin ohjattua liittymää.
- Mitään kokonaissuunnitelmaa ei ole ollut olemassa. Nyt tarkoituksena on se, että reitistö alkaisi rakentua johdonmukaisesti. Ajatuksena on, että syntyisi pitempiä yhtenäisiä kokonaisuuksia, kun välistä puuttuva osuus saadaan kuntoon. Siksi suunnitelma saattaa näyttää hajanaiselta, Laaksonen selittää.
Muita pyöräilyyn liittyviä hankkeita aiotaan toteuttaa lähitulevaisuudessa.
- Pyörätelineitä ei ole oikeastaan ollut ollenkaan. Nyt niitä aiotaan sijoittaa paikkoihin, joissa on paljon polkupyöriä, kuten liityntäpysäkeillä, joilta hypätään linja-autoon, Laaksonen selvittää.
- Tarkoitus on myös, että pysäkkien ohi kulkevat pyörätiet vietäisiin katoksen takaa, koska nyt pysäkeillä seisovat ihmiset ovat pyöräilijöiden väylällä, hän mainitsee.
Ympäristölautakunta on jo hyväksynyt pääreitistön kehittämissuunnitelman, ja tekninen lautakunta käsitteli sitä eilen.
Rakennettavat pyörätiet
Rakennussuunnitelma vuosiksi. 1997-2000
- Paasikiven-Kekkosentien rinnalla kulkeva Rantatie
- Teiskontien alkupää
- Sammonkatu
- Vuorentaustantie
- Petsamossa Paasikiven-Kekkosentien suuntainen yhteys
- Messukylänkatu
Hienoa huomata, että esim. Vuorentaustantien pyörätie on ollut rakennussuunnitelmassa vuosiksi 1997-2000. Näin vuonna 2010 voisin vannoa, ettei siellä ole vieläkään mitään muuta kuin kaksi kapeaa jalkakäytävää, ei katusuunnitelmaa piirrettynä, ja tiellä on kahden kapean jalkakäytävän puristuksissa todella kapea ajorata jossa tätä joukkoliikenteen laatuväylää kulkevat bussit eivät oikein mahdu kohtaamaan. Positiivisena havaintona todettakoon, että listan muut kohteet näyttäisivät toteutuneen, vai olenko väärässä? Kummallista kyllä, mutta jostain syystä jotkut "kiireelliset" projektit "unohtuvat" ja lopulta katoavat tyystin. En itse edes usko, että tilanpuutteen vuoksi voidaan toteuttaa mitään oikeaa pyörätietä tuolle tieosuudelle. Paras vaihtoehto lienee asentaa vain kevyen liikenteen salliva liikennemerkki, koska edes kiihkeänä kevyen liikenteen etujen ajajana en toivoisi noinkin kapean ajoradan kaventamista yhtään enempää. Mutta eiköhän näitä liikennemerkkiasennuksia saada aikaiseksi vuoteen 2020 mennessä, eli vuodesta 1997 mennään vain 23 vuotta eteenpäin, sitten Tampereella saadaan jotain tehtyä loppuun asti. Ja vielä kehdataan vitsailla Tamperelaisten hitaudella...
Vuorentaustantie Googlen katunäkymässä.
Näytä suurempi kartta
Nostankin esiin vanhan pyöräilyn kehittämistä koskeneen uutisen vuodelta 1997.
Aamulehti 06.06.1997, Tampere&naapurit, sivu 15
Tampere parantaa pyörätiet vaiheittain
Tampere rakentaa uusia polkupyöräteitä 48 kilometriä ja korjaa nykyisiä väyliä 34 kilometrin matkalta. Vaiheittain etenevälle projektille on asetettu kunnianhimoinen päämäärä: työ on valmis vuoteen 2 010 mennessä.
Hankkeen hinnaksi on arvioitu 77 miljoonaa markkaa, eli noin 5,4 miljoonaa vuodessa, kun tähän saakka pyöräliikenneverkon kehittämiseen on varattu noin kolme miljoonaa markkaa vuodessa. Summasta puuttuvat keskusta-alueen pyörätieverkon kustannukset, noin 3,1 miljoonaa markkaa vuodessa.
Uuden suunnitelman rakentaminen etenee kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen on jo käynnissä ja valmistunee vuoteen 2 002, kakkosvaihe toteutunee vuoteen 2 007 mennessä, ja koko projektin arvioidaan olevan valmis 2 010, tai viimeistään 2 020.
Liikenneinsinööri Risto Laaksonen luettelee, että kiireellisimpiä rakennuskohteita ovat mm. Rantatien varsi sekä Teiskontien ja Sammonkadun alkupäät, Vuorentaustantie, loput Sammonkadusta ja Kekkosentien suuntainen yhteys Petsamossa.
Tampereen kantakaupungin alueella keskusta poisluettuna on tehdyn ehdotuksen mukaan pyöräteitä 185 kilometriä, joista käytössä on jo noin sadan kilometrin verran. Loput rakennetaan tai korjataan, ja sen lisäksi parannettavalle tieverkolle rakennetaan 28 uutta alikulkukäytävää sekä 11 uutta liikennevaloin ohjattua liittymää.
- Mitään kokonaissuunnitelmaa ei ole ollut olemassa. Nyt tarkoituksena on se, että reitistö alkaisi rakentua johdonmukaisesti. Ajatuksena on, että syntyisi pitempiä yhtenäisiä kokonaisuuksia, kun välistä puuttuva osuus saadaan kuntoon. Siksi suunnitelma saattaa näyttää hajanaiselta, Laaksonen selittää.
Muita pyöräilyyn liittyviä hankkeita aiotaan toteuttaa lähitulevaisuudessa.
- Pyörätelineitä ei ole oikeastaan ollut ollenkaan. Nyt niitä aiotaan sijoittaa paikkoihin, joissa on paljon polkupyöriä, kuten liityntäpysäkeillä, joilta hypätään linja-autoon, Laaksonen selvittää.
- Tarkoitus on myös, että pysäkkien ohi kulkevat pyörätiet vietäisiin katoksen takaa, koska nyt pysäkeillä seisovat ihmiset ovat pyöräilijöiden väylällä, hän mainitsee.
Ympäristölautakunta on jo hyväksynyt pääreitistön kehittämissuunnitelman, ja tekninen lautakunta käsitteli sitä eilen.
Rakennettavat pyörätiet
Rakennussuunnitelma vuosiksi. 1997-2000
- Paasikiven-Kekkosentien rinnalla kulkeva Rantatie
- Teiskontien alkupää
- Sammonkatu
- Vuorentaustantie
- Petsamossa Paasikiven-Kekkosentien suuntainen yhteys
- Messukylänkatu
Hienoa huomata, että esim. Vuorentaustantien pyörätie on ollut rakennussuunnitelmassa vuosiksi 1997-2000. Näin vuonna 2010 voisin vannoa, ettei siellä ole vieläkään mitään muuta kuin kaksi kapeaa jalkakäytävää, ei katusuunnitelmaa piirrettynä, ja tiellä on kahden kapean jalkakäytävän puristuksissa todella kapea ajorata jossa tätä joukkoliikenteen laatuväylää kulkevat bussit eivät oikein mahdu kohtaamaan. Positiivisena havaintona todettakoon, että listan muut kohteet näyttäisivät toteutuneen, vai olenko väärässä? Kummallista kyllä, mutta jostain syystä jotkut "kiireelliset" projektit "unohtuvat" ja lopulta katoavat tyystin. En itse edes usko, että tilanpuutteen vuoksi voidaan toteuttaa mitään oikeaa pyörätietä tuolle tieosuudelle. Paras vaihtoehto lienee asentaa vain kevyen liikenteen salliva liikennemerkki, koska edes kiihkeänä kevyen liikenteen etujen ajajana en toivoisi noinkin kapean ajoradan kaventamista yhtään enempää. Mutta eiköhän näitä liikennemerkkiasennuksia saada aikaiseksi vuoteen 2020 mennessä, eli vuodesta 1997 mennään vain 23 vuotta eteenpäin, sitten Tampereella saadaan jotain tehtyä loppuun asti. Ja vielä kehdataan vitsailla Tamperelaisten hitaudella...
Vuorentaustantie Googlen katunäkymässä.
Näytä suurempi kartta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)